Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2010.

eiliset ovat jo muistoja...

Iloisia, lempeitä, unelmoivia.. Aurinkoisia, valontäytteisiä, tuoksuvia.. harsoisia, herttaisia, hahtuvaisia.. leikkisiä, rentoja, antautuvia.. nautinollisia, hehkuvia, ihmeellisiä hetkiä.. tässä siunatussa kesäyössä...

valonjuhlaa...kesän kosintaa..

säteileviä tuoksuvia leijuvia keveitä pehmeitä kesäyön kirkkaiden kasvojen kaltaisia hetkiä sinulle ystäväni...hanne

kesäisiä juttuja

Tänään on kesäpäivän seisaus. Huomenna päivä on hiukkasen lyhyempi kuin tänään. Kuinka nopeasti rientävätkään nämä ihanat valkeat yöt. Onneksi elokuun lämpimät, pimeät, romanttiset illat ovat viehättäviä. Jarvis-koira on mulla taas hoidossa. Sillä on viime aikoina olleet takajalat hieman jäykähköt, eli ei mitään vapaata, pitkää lenkkiä sallita. Harmi. Mun uskollinen vanha citikkani vetelee viimeisiään. Se vuotaa hieman tihkuen öljyä sieltä sun täältä. Uusin vika löytyi jostain lämmityslaatikon letkusta tai jostain eli vesi ei pysy jäähdyttäjässä. Uutta tuonmalliseen, tuonikäiseen citikkaan olevaa letkua ei enää ole olemassa eli ei kun uuden auton ostoon. Olen jo melkein päättänyt millaisen auton ostan. Huomenna minun sielunystäväni tulee luokseni. onneksi on luvattu kaunista säätä, joten voimme nauttia "puutarhassani" borshkeittoa. Sinä ihana kesä, aion nauttia joka hetkestäsi täysin siemauksin..

kasvien maailmasta..

Yöllä sateen keskellä halusit tulla valoon Olen odottanut malttamattomana, milloin unikkopeltoni kukkaset puhkeavat kukkaan, oranssiseen eroottiseen tanssiin. Viime yönä ensimmäinen, malttamattomin, halusi synnyttää itsensä ulos , turvallisesta kohdustaan.. Luen parhaillaan kirjaa "kasvien salattu elämä" -Peter Tompkins, Christopher Bird, Otava Olen aivan ihmeissäni siitä maailmasta, josta minulla oli vain pieni aavistus. Kasvit ovat empaattisia, kokevat tunteita, liikkuvat hiljaa ja osaavat lukea ihmisten ajatukset. Onneksi on tehty monia rinnakkaisia, päällekkäisiä ja ristikkäisiä tieteellisiä tutkimuksia, jotta mahdollisesti kaikista järjellisimmätkin olennot mahdollisesti saattaisivat uskoa. Viime päivinä olen erityisen paljon jutellut kukilleni, kuunnellut niitä, vienyt ulos aurinkoon , halannut niitä ja pyytänyt luvan saada poimia niitä maljakkooni, kiittänyt.. Kunnioittanut heitä ihan eri tavoin kuin aiemmin.

tiistain jälkeen...

Olen hyvin herkkä. Olen myös hoitaja. Olen vanhasielu. Olen hektinen. Minulle on hyvin tärkeää olla hiljaisuudessa. Minussa on ollut liian paljon ihmisiä, paljon minua "syöviä" ihmisiä. Minun on tärkeää kuunnella omaa itseäni, sen ääntä. Oltava nöyrä itselleni.Rakastaa itseäni. Oltava itsessäni metsän kuningatar. Kun kuuntelen äitiäni, olen vain hiljaa ja rakkaudessa. En neuvo, opasta, tiedä, tuomitse, arvostele, annan hänen puhua, olen vain rakkaudessa, näin en vie häneltä pois mahdollisuutta kasvaa. En murehdi Maijasta. Hänellä on hyvin kaikki. Hän on sairaalassa, koska hänen on kohdattava ihmisiä, asioita, jotka ovat olleet kesken. Me olemme siskoksia, autamme toisiamme vuoroin. Tunteet ovat ainoita, joita sielumme ottaa mukaansa , kun kehomme kuolee. Tunteemme ovat kaikkein tärkeimmät. Niitä kannattaa kuunnella, kunnioittaa ja arvostaa yli järjen! Sielu muistaa kaiken. Minun kohtaamani ihminen on ensimmäinen mies, joka on vanhasielu, joka ei "

kiitollista päivää..

Olin eilen Turussa energiahoidossa, kanavoijan luona. Hän ei ennustanut, hän kertoi minulle minusta, kyseli ja antoi kristallihoitoa chakroilleni. Miksi valitsit tulla ihmiseksi? Rakastatko itseäsi? Millaiseksi ihmiseksi olet itsesi luonut? Mikä sinussa on ihaninta? Kuka on käskenyt sinun olla hiljaa? Olin mennyt hieman epäröiden , ystäväni innostuksesta, tuon hoitajan luokse. Onneksi menin! Avauduin niin paljon, sain niin paljon tietoa, ymmärrystä, uudistuin... Olen keiju, olen tuuli, olen vanha sielu... Minulle on hyvin tärkeää olla hiljaisuudessa. Rakastaa itseäni täysin, kuunnella omaa rytmiäni, ääntäni ja elää omaa aitoa elämääni,olla minä... olla murehtimasta tyttärestäni, hänellä on kaikki hyvin.. Toteuttaa oma itseni huokaus tässä ja nyt.. Hän kertoi paljon, kyseli paljon. Tuo, mitä kirjoitin, saattaa kuullostaa sellaiselta, jonka kuka tahansa sanoisi, kuulisi. Mutta se ei mennyt niin. Ainakin minä olin täysin sielussani,rakkaus ympäröi minua. Sain juuri ne siunauk

tahdon olla verhon takana...

"Hiljaisuus verho maailman ja ihmisen välillä Missä tahansa nostan sitä ja katoan itseltäni." "Kuka tahansa ihminen tuntemattoman valtameren rannalla toteuttamassa Olemassaoloa täyttämässä velvollisuuttaan istua välkehtivässä tuulessa työntää varpaansa lämpimään santaan katsoa puoliksi suljetuilla silmillään viuhkapalmujen tanssia" Runot: Heidi Liehu

ja ruoho kasvaa...

"Ohuena, valkoisena keveänä,hiljaisena taivaalle käy pilvien tie. Sulje silmät, tunne autuus, valkoisena, viileänä kun se unten sineen vie."H.Hesse Isäni siunaus- ja jäähyväistilaisuus oli lempeän kaunis. Surun puhdistava hento kosketus ja vapauttava itku. Ilo ja läsnäolo astuivat sisään. Oli niin mukava tavata sukulaisia, pitkästä aikaa. Pieni väsymys kaikesta, kuitenkin avoin,kevyt ja pehmeä olo...

sateen keskellä..

"Hiljaisuus: läpinäkyvä liekki lupaus vailla ääntä"-H.Liehu sade puhdistaa hengityksen avaa kasvoni valoksi sade soi auringon kosketus on äänetön-hanne "Olkaamme toistemme musiikki ja toistemme hiljaisuus"-H.L. vedellä on muisti se kuulee sanasi tunnistaa tunteesi piirtäen ne kuvioiksi-hanne

torstaina..

Tuntemattomien kukkien kesä tuulessa meren kuiske kyynelten musiikki häipyy hiljaisuuteen aurinko ilmestyy pilvien takaa... En ole ihan vielä tottunut tähän kesän rytmiin, tähän vapauden suomaan ajattomuuteen... Tämä uusi päivä, uusi mahdollisuus joskus hämmentää. Torstai, perjantai, lauantaina hautajaiset, sunnuntaina tapaaminen sielunystäväni kanssa. Sinne on minun kaipuuni.. Eilen pesin autoni, tänään imuroin sen sisältä, ehkä maalaan kaksi tuolia, ajan nurmikkoa, luen, menen uimaan.. Minulla olisi niin paljon aikaa ihmisille!

elämää..

"Joku on pannut salaa käteeni rakkauden kukan. Joku on varastanut sydämeni ja sirotellut sen yli koko taivaan".-Tagore "valon lapsi, et tiedä, että Valo on sinussa. Ei ole kirkkaampaa Valoa kuin se, joka loistaa sisällämme. Älä pyydä Jumalalta loistavaa uraa, pyydä Häntä osoittamaan itsessäsi oleva loisto."-IOK "Minä annan tämän päivän sinun käsiisi. Lasken sinun käsiisi kaikki kysymykset, kaikki taakat lasken harteillesi. Minä rukoilen veljeni puolesta, itseni puolesta. Auta, että saamme palata Rakkauteen."-IOK Vien nämä kirjat, joissa nämä sanat, entiselle oppilaalleni, entisen kolleegani tyttärelle, joka menetti kuusiviikkoisen pienen pojan kätkytkuolemalle. Hän pyysi näitä sanoja lohdukseen... Isäni kuoleman ymmärrän, mutta ystäväni vauvan kuolemaa on minun vaikea ymmärtää...

kukkia kesän sylissä..

Tänään on isäni, joka nukkui pois kolmisen viikkoa sitten, syntymäpäivät. Hän rakasti kukkia. Aina kun kävin hänen luonaan, aluksi oli ohjelmassa kierros puutarhassa. Onkohan minusta tulossa samanlainen.. Lauantaina meillä on isäni hautajaiset Jyväskylässä. Hautajaisissa on se ihanaa, että näkee pitkästä aikaa omia sukulaisiaan. Asun niin kaukana kaikista, ettei kukaan viitsi tulla luokseni kyläilemään, muuta kuin vakavimmissa, juhlallisimmissa jutuissa. Tänään tarjoan sielunystävälleni tomaattikeittoa puutarhassani. Odotan malttamattomasti iltaa. Valmistautumiseeni tarvitsen koko päivän, melkein... Olen niin kiitollinen tästä kesästä, uudesta ystävästäni, vapaudestani, elämästäni.. Kaiken surun keskellä aina loistaa iso valo, kutsuu suuri rakkaus ja ilo...

rakkaudesta..

"Kun ihminen rakastaa, hän avaa elämänsä Toiselle. Hänen kaikki esteensä poistuvat. Suojelevat rakenteet romahtavat. Hän antaa tuolle henkilölle täydellisen luvan astua hänen henkensä temppeliin. Hänen olemassaolostaan ja elämästään voi tulla tuon henkilön aluetta. Vaatii suurta rohkeutta päästää joku niin lähelle. Koska keho on sielussa, toisesta tulee osa ihmistä itseään, kun hän päästää tämän lähelleen. Todellisen rakkauden pyhässä liitossa kaksi sielua yhtyy toisiinsa. Ulkoinen kuori ja minuuden ääriviivat muuttuvat huokoisiksi. Nämä ihmiset tulvehtivat toistensa yli."- Anam cara, kelttiläistä viisautta. Kesätyttöni on saanut lisää kukkasia hiuksiinsa..

mitä tämä on, jos ei sitä...

Sinun kasvosi sinun herkät kätesi jo tunnistan kaikkiin suuntiin hajautuva ajatus tuulen tuoksu varjojen leikki auki kiertyvä valo olet jo minussa... Olen järkähtänyt pois tasapainostani leijun jossain muistan syödä odotan huomista perjantaina tulet..