virtausta elämään

Silloin, kun olin pieni tyttö, asuin Jyväskylässä. Vappupäivänä varhain aamulla kaikki lapset riensivät kaduille, isot serpentiinimäärät taskuissaan, heittämään serpentiinejä ohi ajaviin autoihin. Myöhemmin päivällä lapset kiipesivät kuorma-autojen lavalle. Autot kiersivät kaupungin katuja ristiin rastiin ja lapset kiljuivat, minkä pienestä kurkusta ääni vain ylsi. Nuo tavat ovat menneisyyttä, ihania kiljuvia muistoja. Kivaa vappua teille ♥

Minulla on monta, erilaista "tyttö ja lintu" maalausta tai kollaasia. Jotenkin vain tuo aihe on minulle tärkeä, vaikuttava. Linnut merkitsevät viestiä, vapautta ja edustavat minulle myös luonnon osuutta maailmankaikkeudessamme. Pieni tyttö huolehtii linnusta, joka on loukkaantunut, hetken aikaa... Viattomuudet kohtaavat. Tässä työssäni olen taustan tehnyt kollaasina, repinyt omaa maalaamaani ja liimannut taustaksi. Myös tyttö on revitystä.. Aluksi tytöllä oli kukkia sylissään mutta eilen halusin muuttaa kukat pois ja linnun tilalle.

"Nosta minut ilmaan, ihastuneena jotta näkisin maailman suuruuden Osoita minulle tuntematon ulappa, laajempi, vahvempi kuin yö.." Perjantaina, illalla maalasin makuuhuoneeni seinät valkoisiksi. Eilen vasen olkavarren seutu kipeytyi, tänään olen syönyt särkylääkkeitä.. Onneksi voin maalata taidetta, kipeytymättä.

Pidin keskiviikkona paikallisessa Galleriassa mixed media eli kollaasikurssin. Kahdeksan innokasta kurssilaista oli mukana tekemässä taidetta. Aika kului liian nopeasti. Jatkokurssia odotetaan. Tämä on niin kivaa!!!!! Ylemässä  kuvassa on osan kurssilaisten taiteita. Alempi kuva on minun. Aloitin sen kurssin aikana ja tein loppuun kotona. Minusta se on vappuhauskaa ja kevään riemua.. Serkkuni halusi ostaa sen. "Tyttöset" ovat matkalla Jyväskylään, uuteen kotiin.

"Penkki on aivan lämmin tässä istui hetki sitten aurinko..."

Tällä hetkellä saa hän olla tässä vaiheessaan. Kokonaisuus näyttää aika kivalta. Sopisi lastenhuoneeneeseen ainakin... Ei ihan minun kaikkein lempparijutuistani mutta tykkään kyllä =) Jotenkin , vaikka tykkään noista väreistä, hillitymmät vetävät just nyt sieluani puoleensa...

Poistin kissan ja kukkasen. Lisäsin hameella leveyttä. Seuraavaksi mietin mitä tuo punainen on? Voisko se olla piano? Tai mikä? Ehkä se selviää huomenna =)

Eilen maalailin värejä, muotoja, vapaasti. Paperit olivat osittain jo maalissa. Lisäilin. Tänään revin , suunnittelin, liimailin aamupäivällä... Äsken peitin, otin esiin... Ei valmis vielä... Tykkään eniten ylimmästä.

"Edes ilmaa emme pysty vastustamaan hallitsemaan siirtämään Ilma- kaikkein lähimpänä Näkymätöntä suuri puu ojentaa lehtensä sen tunnusteltaviksi ja alkaa kukkia"-Heidi Liehu Me kaikki olemme toisiimme yhteydessä ilman kautta. Jos näkisimme sidoksemme vaikka sinisinä tai punaisina liitoksina ehkä ymmärtäisimme, että olemme yhtä. Hengitys on kuin rukous. Hiljaisuutta teille ♥

Muutin taustaa.. Rakastan aurinkoa. Se lämmittää vaikka raju tuuli yrittää väliin. Meren aallot rauhoittavat... Minä järvi-ihminen olen muuttunut meri-ihmiseksi! "Kun käännyn kulman takaa aurinko syleilee minua äkkiä rajusti.." H.Liehu

Eilen luikastuin metsälenkillä. Hieman venäytin selkääni. Yöllä kipu tuntui ja oli vaikea kääntyillä. Ostin tokmannilta selkätuen ja heti sen puettuani ylleni, selkä alkoi parantua. Onneksi pystyin maalaamaan.

Ylempi tyttö on viimeisempi.. Alempi hahmotelmaa.. Molemmat ovat pääasiassa musteella tehtyjä. Ylemmän taustaan haluan jotain- en tiedä vielä mitä? Innostus tarkoittaa syvää tekemisen nautintoa, lisäelementtinään työstettävä tavoite tai näkemys. Jos tavoitteen saavuttaminen on tärkeämpää kuin tekeminen, ihminen rasittuu. Kohtalosi toteutuminen ei määräydy sen mukaan,  MITÄ  teet, vaan  MITEN teet jotakin. Tietoisuudetilasi ratkaisee tekemisen laadun. Tekstit olen löytänyt E.Tollelta ♥ ja tämä on se viimeinen versio, kait?

Oli tosi hankalaa yrittää piirtää/raapustaa rikkinäisillä musteterillä. Välillä ei tullut mitää ja yhtäkkiä muste valahti ja täytti enemmän kuin tarvis.. Tykkään piirtää vanhanaikaisilla mustekynillä, mutta terät niin äkkiä menevät huonoiksi. Toisaalta, sattuma, yllätys muokkaavat kuvaani, niin kuin nytkin.. Eilisen väripläjäyksen jälkeen tämä mustavalkoinen rauhoittaa..

"Ota minut syliisi, valo ruoki minua rinnallasi kultaista maitoa, puhdasta voimaa nosta minut ilmaan, ihastuneena jotta näkisin maailman suuruuden Osoita minulle tuntematon ulappa, laajempi, vahvempi kuin yö ja anna minun irtaantua sinusta niin hitaasti etten edes huomaa sitä hiljaa levität pimeän harson harteilleni kultaisilla sormillasi hivelet silmäluomiani ja jään uneksimaan kosketuksestasi" -Heidi Liehu ihanaa viikonloppua teille ♥

Lokkeja on monta: merilokki, harmaalokki, kalalokki , naurulokki, selkälokki. Niin ja Lokki Johatan. Ne ovat minusta kauniita ja niiden lento on uljasta. Eniten minua sykähdyttää kurjen huuto, sitten joutsenen ja seuraavaksi lokin. "Jos saisin elää monta elämää yhdessä olisin lokki suuri ja myrskyn heiteltävänä joka katsoo kuolemaansa koko ajan silmmin Pitkä taistelu voittamatonta vihollista vastaan Lopulta se putoaa kesken lennon merensä mahtavaan syliin...." heidi Liehu/ Kultaiset tikapuut