virtausta elämään

"Jos haluat purjehtia taivaankannen aalloilla jos olet vapaa ja haluat vapaaksi ja jos ihosi osaa puhua kutsu minut." H.Liehu Minulla oli tänään vapaa päivä. Kävin Turussa. Ostin hajuvettä. Entinen oli eltaantunut. Vain hajuveden takia ajoin Turkuun... Odotan keskiviikkoa ja laitan uutta tuoksua itseeni...

"illat jolloin unohdamme (ja jotka juuri siksi muistamme) illat jolloin juhlimme toistemme kasvoja jolloin hopeakenkäinen kuu astelee ruusun lehdillä jolloin syvyyksiin uponnein silmin etsimme ihomme yhteistä temppeliä"...(H.Liehun runosta "Insomnia" osa.. Koko eilisen päivän odotin soittoa. Juuri sinä päivänä kaikki muut soittivat. Olin vailla väriä ja muotoa vailla päämäärää... Aamulla sain herkän, runollisen viestin facebookissa. laajenen, leijun, olen ääretön Jarvis-koira tulee tänään tänne muutamaksi päiväksi hoitoon. Hän pitää minut maan päällä säälimättömästi...

Vempula nauttii kissanunta. Minulla on hiekkaa silmissäni ja en osaa nukkua päiväunta. Vieraani saapui ajallaan ja lähti myöhään tai oikeastaan aikaisin. Olimme täyttäneet toisemme omilla riistävän raastavilla musiikkibiiseillä, jotka melkein riisuivat meidät paljaiksi. Niin samanlainen oli musiikin puheemme. Odotan levottomana hänen soittoaan. Tiedän, että hän soittaa, mutta milloin? Olen kuin teinityttö, jonka sydämen ikkunat ovat avattu. En muistanutkaan, miten hurmaavaa on pussata toista.

"Herätä minut henkiin tänä tyhjyyttään välähtelevänä yönä jos osaat, nyt on tilaisuutesi, purista minusta esiin hellyys..."-H.Liehu Ihan kuin minulla olisi matkakuumetta.. sydän hakkaa, posket hehkuu Olenko lähdössä matkalle? En odota mitään mutta odotan kuitenkin. En odota, etten pettyisi elän tätä odotushetkeä, olen jo matkalla.. Tänään siivosin, kävin kaupassa, hain viiniä.. hassua olen jo rakastunut rakkaus minussa on herännyt.. tarvitsemme rakkauteen vain itsemme

"Olen nähnyt meren tyynenä, täynnä ääretöntä hiljaisuutta, ja tyrskyisänä, kun se kamppailee murtaakseen esiin oman syvyytensä mysteerin."-Tagore Suru haihtuu muistot elävät aurinko nauran taas.. Tein "kukkia isälleni"- maalauksen loppuun. Tykkään siitä valtavasti. Haluan kehystää sen. Minulla on perjantaina kohtaaminen. Luokseni tulee ystävättäreni exä viidentoista , hänen maailmaansa musertavien musiikkibiisien kanssa. Minä valitsen tänään omani viisitoista. Pienet perhoset mahassa lentelevät. Ihanaa aurinkoista keskiviikkoa kaikille.

Nappasin isäni kaapista, hänelle ostamani villatossukat. Töpsyttelen ne jalassani. Taidan imuroida Jarviksen eiliset karvat. Teen tästä kuvasta kortteja ja lähettelen läheisilleni. Leivon mustikkapiirakan opettajien tämän iltaiseen saunailtaan. Käyn juoksulenkillä. Sade on huuhdellut suruni, pilvet ovat itkeneet kanssani.

Kiitos teille blogiystävät vahvasta osanotostanne, mukanaolostanne. Tuntui niin koskettavan hyvältä saada lukea sanojanne. Suru ja kaipuu on mukana mutta samalla ihana valo, vapaus, luottamus. Ihan kuin olisin isompi kuin eilen. Olen kiitollinen. "Tee minusta vapaa niin kuin taivaan linnut, näkymättömien teiden kulkijat. tee minusta vapaa kuin kaatosade tai myrsky, joka puistaa kiharoitaan ja syöksyy kohti tuntematonta..."-Tagore

"Nosta elämäni ylös maan tomusta. Katsele sitä, pidä sitä oikealla kämmenelläsi. Nosta se valoon, kätke kuoleman varjon alle, pane se tähtien kanssa yön lippaaseen, ja salli sen aamulla olla kukkien joukossa, jotka loistavat sinun kunniaksesi."-R.Tagore Isäni kuoli yöllä yhden maissa. Olen niin onnellinen kun ehdin isäni luo. Hän oli morfiinitokkurassa ja happihengityksessä. Silitin hänen harmaita kiharaita hiuksia. Pidin häntä kädestä. Suutelin häntä otsalle. Pidin päätäni hänen sylissään. Hänen silmänsä olivat hiukkasen raollaan mutta näin, että hän näki minut. Hän kuuli ääneni ja tiesi, että minä puhuin hänelle. Kiitin häntä monesta, monesta. Sanoin, että rakastan häntä ja että tiedän, että hänkin rakastaa minua. Kerroin kuinka hyvä isä hän on ollut minulle. Sanoin, että hänen ei tarvitse pelätä, hän menee hyvään paikkaan ja että ikävöin häntä. Ja hän puristi minua kädestä. Itkin varmasti kaikki maailman itkuni ja suruni pihalle. Olin täynnä rakkautta, kaikki ikkunat ja

Lähden Jyväskylään. Isäni tekee kuolemaa. Toivottavasti ehdin hänen luokseen, enenkuin hän jättää tämän maailman.

"Niin kuin Jumalan luova Ajatus kulkee Häneltä sinulle, niin sinun luovan ajatuksesi on kuljettava sinulta luomuksillesi. Ainoastaan sillä tavalla kaikki luova voima voi laajentua ulospäin." "Jumalan aikaansaannokset eivät ole sinun aikaansaannoksiasi , mutta sinun aikaansaannoksesi ovat Hänen aikaansaannosten kaltaisia. Luomuksesi ovat osa sinua, aivan niin kuin sinä olet osa Jumalaa." "Saadaksesi, sinun on annettava, ei käytävä kauppaa." "Jumala ei rajoita lahjojaan millään tavalla." "Voit ainoastaan laajentaa itseäsi niin kuin Hänkin teki. Vain ilo lisääntyy ikuisesti, koska ilo ja ikuisuus ovat erottamattomia." "Luominen on rakastamista. Rakkaus laajenee ulospäin yksinkertaisesti sen vuoksi, että sen laajenemista ei voi estää. Koska se on rajatonta, se ei pysähdy. " Sunnuntaina olin "Ihmeiden oppikurssilla", kuten melkein joka sunnuntai. Alleviivasin silloin nuo, tähän postaukseen lainaamani otteet. Ne merkitsevä

Odotan sinua aurinko. Silloin kun olet läsnä, kaikki näyttää kauniimmalta,tuntuu ikäänkuin olisi enemmän. Aurinko on kuin puhdas rakkaus, se säteilee ja on olemassa kaikille ihmisille, eläimille, kasveille, valikoimatta, arvottamatta. Tyttäreni tulevat tänään luokseni, myös Jarvis-koira. Olen niin iloinen saadessani tehdä ruokaa läheisilleni, syödä yhdessä ja jutustella, olla lähellä. Viime päivinä minulle on ollut paljon aikaa, tilaa itselleni. Olen kokenut yksinäisyyttä päivissäni, kaikista ihanista jutuistani huolimatta. Heräsin tuohon tunteeseeni eilen, kun nuorempi tyttäreni yhtäkkiä lähti omalle asunnolleen. On suuremmoista, että saa toteuttaa itseäån, mutta asioiden ja tunteiden jakaminen, lähellä oleminen, toisen hengityksen kuuleminen, koskettaminen on ihmiselle niin ainutlaatuisen tärkeää, ihanaa , tarpeellista. Ilman toisen ihoa, ihminen kuolee pystyyn ja näivettyy... Tiedän, että en ole koskaan yksin. Joku minussa kaipaa sydänystävää, sielunkumppania...

Miten hurmaavaa tämä lämpö, aurinko, kasvava vihreys. Tein eilen uuden ison kukkapenkin pihalleni. Kävin ostamassa kympillä isoja, punertavia kiviä ja reunustin niillä penkkini. Istutin kolme valkoista särkynyttä sydäntä, kolme sinistä siperiankurjenmiekkaa, valkoisia syysleimuja ja kaks pussia sekalaisia kesäkukkia. Ennestään penkissä on isoja punaisia unikkoja.. Olen muuttunut. Ennen en ehtinyt niin paljon keskittymään kukkiin, perhosiin.. Huomasin ja näin ne mutta nyt pysähdyn ja haluan vain olla siinä läsnä perhosen lennon kanssa, kukkien kasvun mukana.. Lötjönen toi saaliin, pienen lintusen.. Silmäni kostuivat.

Helsinki on lähentynyt. Matka Ukista sinne kesti vain 2 tuntia 20 min omalla citikallani. Ennen moottoritien uutta osuutta, Hesa oli melkein puoli tuntia kauempana. Ajoin siskoni luo, joka asuu Munkkiniemessä, 50m:n metrin päässä ystävättärestäni. Höpötimme siskoni kanssa kiireessä päällimmäiset kuulumiset . Oli ihana nähdä häntä, tapaamme aivan liian harvoin. Pukeuduin ja laitoin myssyni päähän ja lähdin juhliin... Vieraita oli kolmisenkymmentä. Suurin osa Turun seudulta, Eurasta, Laitilasta, muutama Hesasta ja minä Ukista. Kaikilla oli jonkinlainen hauska päähine. Ystävättäreni asuu aivan uudessa, upeassa pienkerrostalossa, melkein meren rannalla. Valoisa, iso koti, täynnä ihania huonekaluja ja näyttäviä taideteoksia.. Tämä flamencotanssijatar-taulu on kotoisin Espanjasta. Aivan ihanan tulinen ja mahtava kehon liike.. Voin maalata tuosta taulusta oman versioni. Tykkään paljon tästä torsosta. hyvin herkkä ja puhutteleva. Alkudrinkkien jälkeen, söimme maittavan kevyehkön aterian, johon

Värkkäsin kirpparilta ostetusta tyynypäällisestä itselleni myssyn. Sain ihana kimaltelevan perhosen koristeeksi otsalleni. Ystävättäreni synttärit ovat hattujuhlat. Ei tarvitse laitella hiuksia sen kummemmin. Hullaanuin tähän alushameeseen. En voinut olla ostamatta. Se näkyy somasti tunikan tai hameen alta. Löysin kaapistani, sukkaosastolta pitsiset beessit sukkahousut, jotka sopivat just ihanasti asuuni. Kenkiähän ei tarvita. Näin jotenkin olen ajatellut huomenna pukeutua. Asuni ei ihan välttämättä tue tanssijuttuani mutta runoon se sopii. Kaiken ei pidä olla täydellistä.

"Tule, ota silmäni nähdäksesi luomakuntasi maailmankaikkeuden ja korvani kuullaksesi ne sävelmät, jotka sävellät."-A.D.Mello Seitsemältä pururadalla Jarviksen kanssa. Ihana aamu, kirkas aurinko ja yön pakkanen kuiskuttelevat. Hän on hoidossa keskiviikkoon, hemmoteltavana. Treffit Aulin ison paimenkoiran pennun kanssa tänään kuudelta. Aion maalata tänään vapaapäivänäni, lauantaina pääsin vauhtiin. Jäin ikävöimään omia kuviani, jotka annoin Turkuun. En ehtinyt tutustua niihin, saada sitä viestiä, joka piilee joka kuvassamme. Keskiviikkona matkustan Helsinkiin, ystävättäreni 60-v juhliin. Juhlat ovat samalla hattu- ja sukkajuhlat. Hattua olen kehitellyt virkatusta tyynynpäälisestä, jonka löysin viime viikolla kirpparilta. Sukat mulla on. Lahjaksi Päivi toivoo ohjelmaa/esitystä. Taidan lausua/tanssia oman runoni. "Uppoa juuriisi luonnossa niin löydät itsesi."-Mello

Tämä on Pinipajun koulu, Uudessakaupungissa, lakautettu kyläkoulu, vuodelta 1919. Tänään olin ystäväni keraamikkataiteilija Aulin kutsumana maalaamassa "Omaa kuvaa", Pinipajun koulussa. Auli on vuokrannut koulun alakerran omaksi ateljeekseen. Meitä oli seitsemän "taiteilijaa". Maalasimme julistetta/oma kuva, Turun kaupungin kulttuurikaupungin v.2011-2012 johonkin juttuun. Kaiken kaikkiaan omia kuvia tulee yhteensä 2011. Tässä iloinen taiteilijaporukka nautiskelemassa hedelmiä. Kuvasta puuttuu kaksi tyyppiä, Aulin ihana Selma-koira oli kuvioissa mukana vartioimassa meitä. Hän on vielä pentu. Alkulämppärinä piirsimme "väärällä" kädellä oman kuvan ja kirjoitimme "väärällä" kädellä ihanuuksiamme. Tein kolme "omaa" kuvaa. Annoin kaksi Turkuun vietäväksi. Toivottavasti saan heidät vielä takaisin... Projektin vetäjä Turun taideakatemian opettaja lupasi, että saamme kuvamme takaisin. Ihmettelen vain, kuka ja kuinka joku alkaa yli kahdesta tuhan

"Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää."( Matt. 6:28) "Minä olen maailman valo, joka hallitsee kaikkea. Minä olen kaikki. Minusta on kaikki lähtenyt, ja minun luokseni kaikki on palannut. halkaiskaa halko, ja olen siellä. Kohottakaa kivi, ja sieltäkin minut löydätte." (Tuom.ev 77) "Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, se te saatte."(Matt. 21:21.) "Vaikka ihmisellä olisi kaikki tieto, mutta häneltä silti puuttuu yksi, hänellä ei ole koskaan ollut mitään." (Tuom ev 67.) Kukkaset kasvavat omalla pihallani. Olen niin iloinen, kun joku lintu on tuonut minulle sinivuokkoja. Valkovuokot olen siirtänyt salaa, ja ne kasvavat itsestään joka vuosi kauniina. Aloitin lukea Chopran "Kolmatta Jeesusta" pari päivää sitten. Eilen ovellani kävi kaksi Jehovalaista miestä. Tarjosivat lehtisiään. Minä näytin heille Chopran kirjaa. He sanoivat, että vain Raamattussa on totuus. Kysyin: entäs Tuomaan evanke

Olin eilen Turussa eräällä arvostetulla psykiatrilla. Sain ihan sattumalta häneltä ajan konsultaatioon skitsofreniasta. Halusin saada tietoa tyttäreni sairaudesta, jotta ymmärtäisin häntä enemmän sairaudessaan, elämässään ja miten osaisin parhaiten tukea häntä. Halusin tietää tyttäreni lääkityksestä, onko se kohdallaan, onko lääke hyvä jne. Tarvitseeko hän henkilökohtaista terapiaa, tai jotain muuta nykyisen hoidon lisäksi jne. Sain paljon tietoa, jotain tapahtui minussa.. Kaikki on hyvin, niin hyvin kuin tällaisessa tilanteessa hyvin voi olla. Rauhoituin ja osaan olla levollisemmin tyttäreni arjessa. Olin todella kiitollinen tuosta keskustelusta, joka samalla oli hyvä terapia minulle. Aina kun käyn Turussa retkellä tai asioilla, poikkean Kauppahalliin ostamaan leipää. Siellä on yks ihana viljelijä myymässä omia vanhalla arinalla leipomiaan leipiä, joissa ei ole hiivaa ja jotka ovat omista luomurukiista leivottuja, rakkaudella.. Ostin 4 ruisleipää ja yhden hiivaleivän.. Viherjuuresta

"Kuinka vähäpätöisiltä vaikutammekaan äärettömyyteen verrattuina. ja kuitenkin äärettömyys, päättymätön syvyys, se on sisällämme, erottamattomissa siitä, keitä olemme.-E.tolle Tämän kuvan halusin valita juuri tähän hetkeen, tähän aamuun. Auringon kirkkaus, sinitaivaan päättymättömyys, kaikki on minussa ja ollut ikuisesti. Kaipaan Sinua, niin kuin lokki merta, niin kuin äiti lastaan, niin kuin nainen rakastettuaan. Olemme täällä löytääksemme itsestämme ulottuvuuden, joka on sanojen takana, ajatusten takana, syvällä sisimmässämme, tarvitsen Sinua löytääkseni perille.. Kaipaus on seurani tänään. Hän on hellä rakastaja, lempeä ystävä, eikä jätä minua..

Linnut laulavat iloisina mutta perhosta ei näy. Taas tuo ikävä harmaus. Viimeksi se ei haitannut, mutta jo nyt kyllästyttää. Taidan lähteä juoksulenkille metsään. Onneks mulla on pino mielenkiintoisia kirjoja. Ehkä piirtelen itseni auki. Kaipaan aurinkoa, lämpöä, sinitaivasta!!