virtausta elämään

"Kun saavuin maan pinnalle kukaan ei tuntenut minua tulivuoret käänsivät katseensa täynnä hämmennystä joki välkkyi kuin jumalan riisuttu viitta eivät yöstä esiin puhjenneet kaupungit eivät unessaan kohisevat koivut osannet kertoa miksi minut oli lähetetty tänne selvittämään yksinäisyyden aritmetiikkaa vain jotta luovuttaisin työni tähtinä kiiluvalle tyhjyydelle ja katoaisin takaisin sinne mistä minulla ei ollut muistia" -Heidi Liehu Piirtelin  toissapäivänä kirjekuoreen (a3) tussilla viivoja, kaaria, suttuja... Teen niin usein. Jatkoin, tarkensin, muutin,  hänestä alkoi tulla enkeli. Halusin antaa hänelle väriä.. Ottamastani kuvasta hänestä, tuli hieman epätarkka mutta se sopi mielestäni tilanteeseen, tunnelmaan.  Myöhemmin  korjailin,  muutin ilmettä tunnelmaa.. Kokeilin  picasalla , muutin kuvan vastaväreiksi ja maalasin uudet kasvot . Muuttelin kasvoja kauniimmaksi. Niistä tuli liian "kau...

Olen nyt tehnyt viisi pikku taulusta. Kaksi olen myynyt. Näitä on tosi kiva maalailla.. Tuo alimmainen kiiltelee uutuuttaan.. eli just sen lakkasin ja salama heijastaa valoaan.

Ostin paikallisesta sisustusliikkeestä puisia isoja ( 7x17 cm) avaimenperiä. Gessosin tekstit pois ja maalasin tilalle omia kuviani. Lakkasin, paitsi viimeistä en ole vielä lakannut..jos muutan mekon väriä?? Tykkään. Kiva tehdä, mutta en halua tehtailla. Olen saanut muutamia tilauksia.. teen ne, mikä tuntuu hyvälle..

Tyttö ja lintu ovat päässeet heti kannen jälkeen.. Liimasin alle harsoa, jonka päälle maalasin akryyliväreillä. 3-4 sivu Liimasin oman "suttuni" toiselle sivulle ja piirsin kukkatytän toiselle ( eilen) Akryyliväreillä Hän on jossain sivulla 24.. Liimaan sivuja yhteen, jotta ne ovat vahvempia ja kestävät enemmän värejä... Hän on ensimmäinen tyttö, jonka olen tähän kirjaan tehnyt. Hänet olen tehnyt heinäkuussa, silloin kun kesä vietteli meidät! Hän on toinen kuva, jonka olen tähän kirjaani piirtänyt, akryylein. Aion laittaa jotain myös toiselle sivulle.. Hän on viehättävä mielestäni.. Joten unelmoiva, läsnä itsessään.. Ostin kirjastostamme poistoina pari vanhaa kirjaa. 1e kpl. Aloin tehdä Topeliuksen "Kuninkaan hansikkas"-kirjasta omaa taidekirjaani. Siinä on ihanat vanhat koukeroiset, taiteellisen kannet eli niille en aio tehdä mitään. Ajattelin maalata ja piirtää kirjaani, kirjoittaa omia ja viisaiden ihmisten sanoja...

Tämä lapsi on avannut minussa muistoja, tunteita. Tänään pysähdyin häneen. Katsoin ja kuuntelin itseäni. Kyyneleet virtasivat ja suru pyrki esiin. Ajatus pyyteettömästä rakkaudesta, siitä että vain minuna olisin ollut täydellinen. Lapsena kokemisteni kautta tunsin, että en aivan riittänyt. Silloin en sitä ymmärtänyt täysin, vaikka yritinkin olla herttainen, kiltti, hyvä urheilija... En ole katkera tai vihainen vanhemmilleni. He tekivät parhaansa. Laitoin tänään vanhemmalle tyttärelleni tämän kortin ja kirjoitin kuinka ainutlaatuinen hän on. Lahja, siunaus!

Olen tehnyt hänet eräästä piiroksestani, jota ei enää ole kokonaisena. Hänet siirsin ensin tulosteesta paperille. Siirsin paperilta kankaalle, jonka olin käsitellyt ... Repaleisena hän siirtyi. Eilen maalasin tuon repaleisen prinsessan päälle uuden prinsessan. Tykkään hänestä.

Joskus muutama vuosi sitten tein grafiikalla prinsessan, joka mielestäni ei ollut onnistunut. Olin painanut kuitenkin muutamia grafiikakuvia hänestä. Nyt olen innostunut variomaan häntä, käyttämällä mustetta, akryyliä. Tykkään näistä paljon. Onko joku sinun ehdoton suosikkisi?

Olin viime viikonloppuna ystävieni kanssa Klyndaren saaressa, Ahvenamaan saaristossa. Ystäväni miehensä kanssa on vuokrannut saaren käyttöönsä. Siellä pidetään erilaisia kursseja, pysähtymisiä, kohtaamisia. Miten luonto onkaan täynnä taidetta, ihmeellisyyksiä. Meidän tulee vain nähdä, löytää nuo rikkaudet.

Piirsin hänet kesänä 2011 lyijykynällä ja tussilla ruskeaan kirjekuoreen. Ja hänet eilen.. Akryyliä, vesiliukoista tussia, paperille ♥ Kun olemme valmiita antamaan sitä, mitä itse kaipaamme, elämästämme ei koskaan puutu yltäkylläisyyttä. Kun toimimme toisten onnen ja menestyksen hyväksi, koemme itsekin onnea ja menestystä. Kun yhdistämme omat ainutlaatuiset lahjamme toisten palvelemiseen, voimme kokea syvää sisäistä riemua, mikä on kaiken perimmäinen tarkoitus. -Deepak Chopra

Eläkeaikanani, jota on pian kestänyt yhden vuoden, olen yleensä nukkunut uneni loppuun ja herännyt joskus yhdeksän jälkeen. Nyt hellekautena olen herännyt joka aamu puoli seitsemään, rämisevän kellon soittoon ja rynnännyt heti koiran tai koirien kanssa metsälenkille. Odotan viileyttä, sadetta, jotta saan nukkua uneni taas loppuun. Olen väsynyt.

Kesällä on niin kevyt piirrellä.

Eilen illalla piirtelin vesiliukoisella tussilla.... Lisäsin hieman akryylivärejä pojalle... Tänään jatkoin ja hänestä tuli tyttö.. Olin viikko sitten Saarijärven Joogaopistolla "Hiljaisuus ja sanat"-joogakurssilla. Vieläkin tuntuu, että väreilen ja leijun, kuitenkin isot juuret maassa. Puhuimme hiljaisuudesta, luimme Raamatusta siitä, koimme hiljaisuutta. Vain hiljaisuudessa voin kohdata sen, mikä minussa on kaikkein Pyhintä, arvokkainta. Päätin alkaa pitää kerran viikossa Sabatti-päivän. Päivän, jolloin kaikki turha tekeminen saa jäädä ja ei-tekeminen astua päivääni. Haluan silloin kuunnella itseäni. Kuka minä olen? Kuunnella hiljaisuutta ajatusten, sanojen ja tunteiden tuolla puolen. ♥