Tämä lapsi on avannut minussa muistoja, tunteita.
Tänään pysähdyin häneen. Katsoin ja kuuntelin itseäni.
Kyyneleet virtasivat ja suru pyrki esiin.
Ajatus pyyteettömästä rakkaudesta, siitä että vain minuna olisin ollut täydellinen.
Lapsena kokemisteni kautta tunsin, että en aivan riittänyt.
Silloin en sitä ymmärtänyt täysin, vaikka yritinkin olla herttainen, kiltti, hyvä urheilija...
En ole katkera tai vihainen vanhemmilleni. He tekivät parhaansa.
Laitoin tänään vanhemmalle tyttärelleni tämän kortin ja kirjoitin kuinka ainutlaatuinen hän on.
Lahja, siunaus!
Kommentit
Hyvä juuri tuollaisena. <3