Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2009.
Katsoin äsken ylen teemalta ohjelman "Mielen vuoristorata". Ohjelma kertoi kakssuuntaisesta mielialanhäiriöstä. Olin hyvin intensiivisesti läsnä sillä toinen kahdesta tyttärestäni todennäköisesti on sairastunut tai saanut diagnoosin sairauteen. Ohjelmassa eräs mies, joka sai tietää sairaudestaan, halusi lähteä tutkimaan sitä, siihen liittyviä asioita: lääkkeitä, lääkäreitten mielipiteitä ja muita sairastuneita... Jotkut käyttivät tunnollisesti lääkitystä, jotkut pakosta, jotkut "lääkitsivät itseään hyvällä ravinnolla: rasvaisella kalalla ja kalaöljyllä, stressittömällä elämällä... Tämä mies lopuksi kyseli itseltään ja muutamalta maanis-debressiiviseltä tyypiltä, haluaisiko hän vaihtaa elämänsä "normaaliin elämään".. .Monet eivät!! Mieskään ei halua tylsää elämää!!! Missä on sairauden ja terveyden raja? medikaalisaation seurauksena usein kaikki poikkeavuudet yritetään tasapäistää ja lääkinnellistää...Ujous, seksuaalinen haluttomuus, kaljuus...kaikkiin tarjotaan
Vaikeudet ovat yksi sielun parhaista ystävistä. Ihmiselämä olisi valtavan paljon rikkaampaa, mikäli me voisimme ottaa kielteisen yhtä avosylin vastaan kuin kaiken iloisen ja miellyttävän. Pyrkiessämme välttämään kielteistä, me yksinomaan houkutamme sitä jälleen luoksemme. meidän on opittava kielteisen merkitys uudelleen. Kielteinen on yksi ihmiskohtalon läheisempiä ystäviä. Se pitää sisällään ensiarvoisen tärkeitä energioita, joita me tarvitsemme, emmekä löydä mistään muualta. Ihmissieluun sisältyy outo paradoksi, jos yrittää välttää tai päästä eroon jostakin epämääräisestä, se alkaa vainota henkilöä. Itseasiassa ainoa tehokas tapa hiljentää sen ääntä on muuntaa se toisenlaiseksi, antaa sen tulla joksikin luovaksi ja myöteiseksi, joka tukee henkilön minuutta.- Anam cara Pieni, hento,kaunis, herkkä perhonen oli kadonnut. Minun nuorempi tyttäreni sairastui 16 vuotiaana skitsofreniaan. Monta vuotta yritin" parantaa "häntä. Se suuri suru on sisälläni edelleen. Olen tutustunut sii
Mestari Echartilla oli hyvin radikaali ajatus koko henkisyydestä. Hänen mukaansa mitään henkistä matkaa ei ole olemassakaan. Jos jokin matka olisi olemassa, se olisi vajaan senttimetrin mittainen, vaikkakin monen kilometrin syvyinen. Se olisi luiskahtamista henkilön syvemmän luonnon ja olemassaolon rytmiin. Ajatukseen sisältyvä viisaus on todella lohdullinen. Ihmisen ei tarvitse mennä itsensä ulkopuolelle päästäkseen yhteyteen omaan sieluunsa ja henkisen maailman arvoituksen kanssa. Ikuisuus on läsnä-ihmisen sisimmässä. Ikuisuus ei ole missään muualla; se ei ole jossain kaukaisuudessa. Mikään ei ole yhtä lähellä kuin ikuisuus.-Anam Cara, kelttiläistä viisautta. "Tuttu ylipäänsä ei ole tunnettua, koska se on tuttua"-Hegel Ihminen turtuu usein tuttuihin asioihin, ihmisiin. Ihminen haluaa vaihtelua. Ihmisen ja maiseman arvaamattomuus ja arvoituksellisuus laimenevat ulkoisen, tutun mielikuvan valossa. Tuttua on vain julkisivu. Tuttuus voi merkitä hidasta kuolemaa ollessaan jat
On jotenkin häkellyttävää oivaltaa, kuinka me luomme itse omaa elämäämme.. Meille on annettu valinnan vapaus.. Olen huomannut että joidenkin vielä vasta ajatusten tasolla olevien suunnitelmieni kohdalla, minulle saattaa tulla "paha" olo. Ennen en ole huomannut sitä. Pysähdyn, kuuntelen oloani, ehkä jätänkin sen ... Nykyään pyydän Pyhää Henkeäni mukaan, ainakin tärkeimmissä jutuissa...pyydän häntä antamaan minun nähdä rakkaudella...niin usein , niin paljon katson arvostelevin silmin maailmaa! Melkein aina ensiksi tuo itsekäs näkökyky on vallalla...onkohan kukaan muu yhtä samanlainen kuin minä? Miksi vieläkään en osaa heti katsoa rakkaudella...Mitä pelkään? Pelkoa ei ole, on vain rakkautta!! Anam Cara:Kelttiläistä viisautta: Ihminen löytää omasta sisimmästään sen näkymättömän välttämättömyyden, jonka vuoksi hän on täällä.Kun hän alkaa oivaltaa tämän, hänen lahjansa ja lahjakkuutensa heräävät henkiin. Hänen sydämenlyöntinsä tihenee ja kiihkeä elämänhalu käynnistää jälleen hänen
"Elämä ilman uskoa ei ole ole uskon puutetta vaan sitä, ettei usko mihinkään." "Jokaisen syvyyden alta avautuu uusi syvyys." "Elämän tarkoituksen voi löytää hetkenä minä hyvänsä ilman, että siirtää katsettaan tai tekee mitään eri tavalla. Elämän tarkoitus voi löytyä pikemminkin ilmestyksestä kuin ymmärryksestä." Haluatko olla mielummin oikeassa kuin onnellinen? Haluatko olla mielummin hereillä kuin menestynyt? "Luovuuden korkein muoto on elämän rakentaminen sielun syvällistä tietä seuraten."
" Minä olen sinun kanssasi, lähempänä sinua kuin oma hengityksesi, lähempänä kuin kätesi ja jalkasi. pystytkö hyväksymään sen? vai epäiletkö ja ihmetteletkö edelleenkin, onko se mahdollista?" Kuinka ihanaa, upeaa, lohduttavaa!! Minulle tuon totuuden ymmärtäminen, käsittäminen on kestänyt kauan. Joka päivä tajuan ja koen sen syvällisemmin, todellisemmin. Ihmettelen jälleen miten tieto, ymmärrys kasvaa oivallusten myötä. Onko niin , että etsin ja haluan löytää yhteyden Jumalaan ensin ja ainoastaankin? Nyt vasta ymmärrän , että yhteys veljeeni on samaa yhteyttä kuin Jumalaan,mutta ilman Jumalan yhteyttä en löydä veljeäni?
" Kukaan ei voi omia sellaista auringonlaskua, jonka näimme taannoin. Niinkuin kukaan ei voi havitella omakseen iltäpäivää, jolloin sade lyö ikkunaan tai nukkuvan lapsen herättämää rauhan tunnetta, tai sitä maagista hetkeä, kun aallot iskeytyvät kalliota vasten. kukaan ei voi havitella omakseen sitä, mikä on maan päällä kauneinta. mutta voimme katsella ja rakastaa sitä. Noina hetkina Jumala näyttäytyy ihmisille.-"Brida", P.Coelho Olin kadottanut oman osoitteeni blogiini, olin unohtanut tämän maailman... Sattuma, joka oli tarkoitettu, toi minut takaisin... Kaikki se rakkaus, kauneus, ihanuus on meissä , on aina ollut ja on aina oleva... Meidän täytyy kulkea tai pysähtyä, löytää ja kadottaa, jokaisella on oma polku, joka johtaa lopuksi kaikkien luo... Ihmettelen ja olen iloinen, kun huomaan , miten ymmärrän monia asioita enemmän, kuin vuosi sitten, sisäinen maailmani on laajentunut. Näen ja koen itseni . Ikäänkuin aikaa olisi kaikissa hetkissä enemmän.. Sama tunne ja oival