virtausta elämään

Pienen flunssasen kanssa kuljeksin muutaman päivän. En voi pysähtyä. Pakko lenkkeillä Pilkun kanssa. "Lifebookin" ohjelmassa oman sisäisen maailmani tutkailemista ja maalailemista. Ihmettelen, mistä ajatukseni oikein tulevat. Tiedostan ne, voin pysäyttää ne, lopettaa mutta mistä ne saavat alkunsa? Niin usein näen varjoja, negatiivisuutta, jopa pimeyttä ajatuksissani: Ahneutta, kateutta, pelkoa, vaikka muka en ole omasta mielestäni kateellinen. Kilpailen ja suoritan edelleen. Enkö riitä itselleni? Olenko minä vai joku minussa vaativa, täydellisyyteen, tai ainakin parempaan kuin vieruskaverini, pyrkivä . Huomaan, että haluan eristäytyä,( en kuitenkaan täysin), olla omissa oloissani, koska silloin minun ei tarvitse kohdata, nähdä varjojani. Olen selvästi prosessissa tämän "Lifebookin" tehtäväni kanssa. En ole tyytyväinen yhtään maalaukseeni "Pimeydestä ja Valosta". Se on vielä kesken. Mutta ei haittaa, voin luopua siitä tuollaisenakin. Tykkään

Lifebook-kurssillani: Profiilin piirtelyä, kasvojen harjoittelua.. Seuraava tehtävä mietityttää vielä. Tilasin sitä varten kaukolainana "Sisäiset jumalattaret" kirjan. Tehtävänä maalata hyvä/paha minussa : yin/yang, valo/pimeys, mies/nainen jne..miten vain vastakohdat itsessään haluaa nähdä, tutkia, kokea. Olen potenut pientä flunssanpoikasta. Silti urhoollisena lenkkeillyt Pilkun kanssa pakkasessa. Pilkulla on murkkuikä. Se on pissannut kaks kertaa sisälle, kuljetellut mun tärkeitä vaatteitani ulos riepoteltaviksi, syönyt kakkaa!!Yöäk!! Katsoin toissapäivänä ja eilen teemalta hyvin vaikuttavan ohjelman Alice Sommer Herzistä, 98 vuotiaasta juutalaisesta pianistista, joka selviytyi keskitysleiriltä. Hän ei ole vihannut ketään, ihmetteli kyllä saksalaisia, jotka seurasivat Hitleriä, joskin toisaalta ymmärsikin.. Musiikki on pelastanut hänet ja antanut valtavan voiman, valon elämäänsä. Hän soittaa vieläkin 2,5 t päivässä pianoa. Jäin tuohon kauneuteen, hyvyyteen , valoon.

Life bookin kurssilla harjoittelen kehon/vartalon piirtämistä.. Ensin alasti, sitten vaatetuksen kanssa.. Seuraava tehtävä etsiä/löytää hyvä/pahis itsessä, sisäisessä maailmassani. Paha tai hyvä itsessä on kuin yin/jang, yö/päivä, maskuliinisuus7feminiinisuus jne.. Voin käyttää arkkityyppejä, jumalattaria..kaikki mahdollista.. Maalata ne kaksi tyyppiä. Pilkku söi/riepotteli aika uuden, Stokkalta ostamani lampaanvillaisen pooopuseroni hihan ja muutakin puserosta...osan crocsista...tiskiharjan pään, puukauhan...ja ihanat intialaistyyppiset treenihousuni. Kai niissä oli ihanat intiimit tuoksut!! Hieman harmitti. Ei kauha mut ne vaatteet. Oma syy. Miksen laittanut kaappiin. Kaksi päivää ja lukion koeviikko alkaa eli mulla oikeastaan viikon loma. Vieläköhän täällä onkelmia? Menen kurkkailemaan. Voikaa ihanasti♥

Profiili joskus yli vuosi sitten tekemäni... Eilen maalaama Tänään maalaamani... Piirustuskurssillani "Fabulous faces!-osastolla minulla on menossa profiiliharjoituksia. Kokoprofiili on mielestäni vaikea piirtää/maalata. Osittainen on jo helpompaa ja kasvoissa suoraan edestä piirtäminen on mielestäni helpointa. Övning ger färdighet! Opin koulussa ruotsintunnilla joskus kauan sitten. Olen taas alkanut osallistua "Luovan lauantain" haasteisiin kuviskuvis.vuodatus.net/ blogissa, jota toimittaa/vetää Elegia. Ihania aiheita haasteissa. Käytän toista blogiani näissä haasteissa hanne-runotorstai.blogspot.com Jostain syystä en pääse kommenteihin, enkä välillä edes koko sivulleni?? En tiedä, olenko tehnyt jotain, jättänyt tekemättä?? Hermostuin tänään!! Eikä se edes auta. En osaa itse tehdä muuta. Jotain mätää on nyt liikkeellä, ainakin mun nettimaailmassani.... Ja leena LUminkin... En päässyt komemmentoimaan ainakaan Kirjailijattarelle! Eikun taas vaan hengittämään...

Pilkun kasvattaja Marita vasemmalla. Pilkulla melkein kaikissa kuvissa kieli pitkällä innostuksesta, jännityksestä. Hanna ja Pilkku harjoittelevat areenalla ennen kisoja. Tyytyväiset kilpailijat! Tänään Pilkku täytti 9 kk. Pilkku osallistui ensimmäisiin koirakilpailuihinsa Turussa. Pilkku sai englantilaiselta tuomarilta erinomaiset pisteet eli punaisen nauhan. Omassa juniorluokassaan hän tuli kakkoseksi. Ajattelin, että Pilkku ei osaa ravata vaan laukkaa ja riehuaa,ei jaksa seisoa, olla rauhaisa tuomarille. Hän oli uskomattoman upeasti. Suurin kiitos tästä tyttärelleni, joka ohjasi Pilkkua. Olen aina vähän aliarvioinut koiranäyttelyjä. Nyt eka kokemuksen jälkeen, innostuin ja huomasin, että Pilkkukin tykkäsi esiintyä ja olla showssa mukana. Eli toukokuussa :hello Rauma, We are coming!

Sunnuntaina myöhästyin joogastani. Oppilas soitti, että aionko tulla ohjaamaan? Olin piirtämässä ja aika oli kadonnut. Enää en ehdi siivoamaan. Puhtaat pyykit lojuu apukeittiössä. Tärkeintä on Pilkun lenkit ja minun maalaamiset. Paitsi tyttäreni♥ ovat vieläkin tärkeimmät! "Uusi" tietokoneeni alkaa tuntua tutulta. Sain uuden salasanan sähköpostiini, joten sekin toimii. Tosin kaikki osoitteet ovat karanneet, myös vanhat viestit. Saatuani sähköpostini, saatoin taas jatkaa "Life Book"-kurssiani. Osallistun edellisen lisäksi "Fabulous faces"- sekä "Art& healing"-kursseille. Tuo puoliprofiilikuva on "Fabulous facen" kolmas tehtävä. Anteeksi, että en ole ehtinyt käydä kylässä. Yritän ♥

Viikko sitten, ihan yks kaks, tietokoneeni oli mykkänä. Kovalevy rikki. Vein huoltoon. Kesti ikuisuuden. Tänään sain koneeni takaisin. Tuntuu, että kaikki on ihan sekaisin, omituista. Kuulemma eivät saaneet laitettua kuin osan tiedostoista? Sähköposti poissa. En muista salasanaa, enkä löydä sitä vaikka olen kaikki kaapit ja kalenterit kolunnut. Olen kiukkuinen! Miten pääsen "Life Book"-kurssiini? Huomenna soittelen toiselle tietsikka-asiantuntijalle , jos hän saisi palautettua kaiken ennalleen. Nuo kuvat olen maalaillut tässä tietokoneettomana aikanani. Olen harjoitellut kasvoja edestä ja hieman puolisivusta. Seuraavaksi sivuprofiilit vuorossa. Olen ihastunut leimasimiin, etenkin tuohon tekstileimasimeen, jota olenkin kaikissa kuvissani käyttänyt. Yritän hengittää rauhaa ja levollisuutta itseeni. Suloisia hetkiä teille♥

Koulu alkoi. Hieman se häiritsee arkeani, harrastuksiani, aikaani. Kiva oli tavata oppilaita. Aloitin "circuit trainingilla" eli kuntopiirillä. Olen niin iloinen , kun sain hankkia kahdet nyrkkeilyhanskat, kaksi painavaa kuntohulahulavannetta, pomppupallot omasta takaa. Joten kuntopiirimme on hauska, vaihteleva, ei vain iänikuisia vatsalihaksia ja punnerruksia, vaikka ne ovatkin tärkeitä. Onneksi valo valtaa pimeyden ja iltapäivälläkin ehtii metsään lenkille. Olen ollut innoissani "Life Bookin kurssistani. Olen saanut osallistua myös muille kursseille, fabulous face, Art& Heeling mm. Aikaa tähän saa uppoamaan runsaasti. Kurssilla on monia yli tunnin videoita, joissa opetetaan tekniikkaa ja muuta tehtäviin liittyvää. En ole ehtinyt piipahtamaan sivuillanne. Lupaan parantaa ajankäyytöäni ja käydä teillä kylässä. Voikaa hyvin, halauksin ♥

Pensseli on kädessäni selvästi enemmän. Piirustusta, maalaamista ja netissä roikkumista. Onneks pilkku vie minua lenkille. Huomenna alkaakin joogan ohjaaminen. Ihanaa. Tulee itsekin tehtyä ja oltua läsnä enemmän kuin ei arjessani. Koulu alkaa maanantaina. Näin jo kamalaa painajaisunta vanhoista tansseista. Kuinka suloista olikaan herätä aamulla puhtaan lumen keskelle. Hiutaleet täyttivät taivaan ja hiljaisuus lauloi metsässä. Niin ihanaa, niin kaunista! Kaikille suloisia lumisia hetkiä♥

Osallistun netissä "Life Book"-kurssiin v 2012. Kurssi kestää yhden vuoden. Jokaisena kuukautena saan yhden tai kaksi tehtävää, ohjeineen, videoineen. Kurssilla on kaiken kaikkiaan kymmenen tai kaksitoista ohjaavaa opettajaa. Alku aina hankalaa. Ehkä lopussa sit se kiitos tippuu. Olen melkein tuskastunut jopa melkein kuikustunut sekasotkuiseen, moniulotteiseen, laajaan informaatioon, jota kurssi tulvii yli äyräyden, mielestäni. Ehkä suurimmat syyt ovat huono englannin kielen taitoni ja lyhytjänteisyyteni. En jaksa lukea pitkiä sepustuksia. Heti rupean tekemään, kunnes virheen tai ongelman sattuessa vasta alan lukea ohjeita. No, ehkä olen ainakin tämän alun ymmärtänyt jotenkin oikein. Piti tehdä ikään kuin kansio, johon etusivulle piirsin omakuvan ja sivusivulle positiivisia ominaisuuksiani..takasivulle oikea omakuva ja jotain muutakin... No, nyt Life Bookkini on tässä vaiheessa. Ehkä muuttelen, lisäilen , kun saan enemmän ymmärrystä. Jos oikein ymmärsin, tällä kurssilla on

Tänään olin kiukkunen. Kaikki se ihana valkoinen lumous haihtui sateen suuhun. Metsässä tuli kesäisiä ajatuksia hiuksiini, niinkuin toisilla enkeleitä tai perhosia. Halusin piirtää ne ajatukseni. "Aina kun joudumme halun, tunteen, tutkistelemattoman ärsykkeen, idean tai mielipiteen otteeseen, tapamme reagoida vangitsee meidät välittömästi. Olipa tapamme vetäytyä syrjään ja ottaa etäisyyttää, kuten masentuessamme tai ollessamme surullisia, tai räjähtää ja joutua omien tunteidemme kaappaamaksi, kuten käy, kun joudumme kiihtymyksen tai vihan pauloihin- molemmissa tilanteissa supistuvat niin mieli kuin kehokin."-J kabat-Zinn Näin kävi minulle eilen. Jäin oman tunteeni kaappaamaksi. Mieleni ja kehoni kutistui, supistui. Onneksi oivalsin, huomasin, näin itseni ja pyysin anteeksi. Joskus sitä unhoittaa, että me kaikki annamme erillaisia arvoja mielipiteillemme, kohtaamillemme asioille, ajatuksille, ihmisille.... Välttämättä meidän omat arvomme eivät ole kaikkien mielestä niitä parh

Hiiren kanssa taiteilua. Turussa tyttäreni kanssa. Löysin ihanaa maalauspaperia, 90% bambusta ja 10% kierrätyspaperista, 265grammaista. Mustekynänterän, gouashevärejä kaksi, liimaa ja valkoisen geelitussin. Vaatteita en, paitsi oranssisen baskerin. Rakastan baskereita. Minulla on violettinen, luonnonvalkea ennestään. Mummothan niitä käyttää ja taiteilijat. Olen kumpaakin, paitsi minulla ei ole lapsenlapsia. Ikä kyllä riittää. En ostanut "Syksyn lehdet varastoon", ainakaan vielä. Saan sen pian kirjastosta. Ehkä ostan myöhemmin, jos se on minulle tarkoitettu. Ostin netin kautta kaksi Tagoren "Toiselle rannalle". 4e kpl. Tuo kirja on eräs kaikkein tärkeimmistä minulle. Haluan lahjoittaa samansieluisille, kun kohtaan. Ihanaa, huomennakin saan nukkua uneni loppuun♥

salamalla ilman salamaa Lueskelin innoissani kirjablogistanien omia Finlandialistoja. Olen niin iloinen, että meitä maallikoja autetaan, ohjaillaan täällä hyvien kirjojen pariin, jos itse ei sattuisi löytämään, huomaamaan... Tarkoituksenani oli lukea "Kätilö" ja "Kirjeitä kiven alta" nyt loman aikana mutta jonnekin minun aikani vain oli mennyt, en ehtinyt, en kerinnyt. Hesari ja runot olivat aamupöydässäni. Haluan lukea edellisten lisäksi ehdottomasti Bo Carpelain "Syksyn lehdet varastoon". Se on varauksessa kirjastosta tai sit huomenna, kun menen tyttäreni kanssa Turkuun, se tarttuu käsiini. Ehkä se on sellainen kirja, joka alleviivataan, käännetään tärkeät sivut hiirenkorville. Kirjoittivat jotkut. Tuo nuottityttö ei ole jättänyt vielä minua. Tänään poistin sinisen taustan ja annoin nuottien soida. Vielä tekisi mieli heittää se hetkeksi lumisateeseen, jotta liika jäykkyys, suoritus sulisi ja sekoittuisi räntäsateeseen. " Talviset puut, hauraat, ni

Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.