"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
Heittäydyn elämän virtaan. Annan virran kuljettaa minua pehmeästi, hellästi, välillä rajusti..
Kommentit
Meilläkin on onni asua meren lähellä...ihana tehdä lenkkejä rantaan..:)
Jännittävä kuva.
♥
Pidän auringosta,mutta en kun sitä on liikaa.ja täällä sitä on liikaa.Joten ilahdun nykyään pilvisistä päivistä;Suomessa asuessa taas auringosta,Sinulle toivottelen paljon aurinkoisia päiviä!
Kiitos sinulle.
Minäkin melkein voi haistaa meren ja kuulla aaltojen kuiskailun...
Leena Lumi:
Varmasti kaipaat, mutta Päijänne on niin iso järvi, melkein kuin meri, ainakin luonteeltaan..
Jael:
Kiitos Jael ♥
Uskon, että siellä kaipaa pilviä, sadetta, tuulen värinää..
Ihanaa Pääsiäisen aikaa. ♥