virtausta elämään

Olin eilen tyttäreni kanssa Crusell-viikkoon kuuluvassa "LYHTYJEN YÖ"-tapahtumassa. Tapahtumalla oli kymmenvuotissynttärit. Vallilanmäki oli yhdeksän aikaan illalla aivan tupaten täynnä ihmisiä filtteineen.. Minä, kuten hyvin monet muutkin, kävin laittamassa peittoni ja aamu kahdeksalta paikalle,varmistamassa hyvän paikan meille. Jokaisella porukalla oli oma filttinsä, jonka päälläihmiset istuvat lähekkäin...nauttivat mitä herkullisimmista picnik-eväistään, kuohuviinistä ja monipuolisesta musiikista. Jokaisella oli oma lyhty mukana. Illan pimetessä puisto oli hurmaavan näköinen, satojen lyhtyjen loistaessa heinäkuun yössä.. Musiikista vastasi eilen: helsinkiläinen Hereä-yhtye, joka soittaa skandinaavilaista maailmanmusiikkia, jossa yhdistyy ikiaikainen syke lyyrisiin melodioihin. Ja paikallisia musiikillisia mestareita...laulajia, soittajia...Musiikillinen anti oli taas kerran aivan mahtavaa... kaikki aistit olivat saaneet vahvan kosketuksen ja nautinnon, tuon pimenevän il...

Helsingin sanomat (27.7.09)/Elämä ja terveys osasto : "Lapset takaisin luontoon. Lasten villit ja vapaat metsäleikit ovat käyneet harvinaisiksi. Päiväkoden metsäretkellä hoitajat huomasivat, etteivät esikoululaiset pysty kunnolla kävelemään pystyssä epätasaisella polulla. Lapset ovat tottuneet kävelemään vain asfaltilla, eikä tasapaino ollut päässyt kehittymään. Lähimetsien katoaminen kaupungeista on suurin syy siihen, etteivät lapset enää liiku luonnossa. Vielä sukupolvi taaksepäin pihoilta pääsi suoraan takametsään, jossa sai seikkailla ja vapaasti rakennella majoja.. Kun metsät ovat kaukana , vanhemmilta vaaditaan viitseliäisyyttä, jotta he veisivät lapsia luontoretkelle varta vasten. Lapset harrastavat yhä enemmän sisäleikkejä, tietokonepelejä sekä television ja videoiden katselua. Luonnossa olemisella on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan luonnossa oleminen laskee verenpainetta, normalisoi sydämen sykettä ja rentouttaa,lieventää tarkkavaisuushäiriötä ...

Tuo Gloria-lehdessä ollut artikkeli geeneistä, aivoista, ympäristön vaikutuksista sai minut prosessiin. (ks edellinen postaus) Tietty koko elämä on yhtä prosessia. Jotkut asiat, tekemiset saavat vain prosessin pikakelaukseen tai syvenemiseen. Olen alkoholistin lapsi. Useat meistä ovat liian kilttejä, riippuvaisia, oman reviirinsä unohtajia... Elämä on tuonut tapahtumia, ihmisiä kohdalleni, joita kohtaamalla olen kasvanut, laajentunut. Uskon, että en ole enää väärällä tavalla kiltti, en ripustaudu tai ainakin näen sen ja pidän oman reviirini isona. Mutta silloin, kun tyttäreni olivat pieniä, en vielä ollut ymmärtänyt, kuka minä oikeastaan olen. Olin riippuvainen, roikuin huonossa suhteessa,en uskaltanut lähteä, koska pelkäsin, että jos emme pärjää tyttöjen kanssa. Ja pelkäsin, että tytöt kärsivät avioerosta. Ex mieheni on alkoholisti mutta hän aina silloin tällöin tsemppaa ja pystyy elää pitkiäkin jaksoja raittiina. Hän on mukava, fiksu mutta kun selviä päiviä on kulunut riittävästi, ...

Elokuun/2009 Gloria lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli :"Lepuuta aivojasi!" "Tutkija Tiina Pauniolla on lohdullista kerrottavaa geeneistä: ne eivät määrää meitä. Ajatukset, tunteet, kasvatus ja ympäristö voivat sytyttää tai sammuttaa geenien toimintaa. Uutinen siitä, että perimän toimintaan voi vaikuttaa helposti, helpottaa ainakin niitä ihmisiä, joiden suvussa kulkee sairauksia. Lapsuuden merkitys ja elämänlaatu saavat aivan uuden ulottuvuuden." Oikeastaan tuo tieto on meillä ollut jo jonkun aikaa. Vain sairaudet, jotka ovat hyvin vallitsevia ja joihin riittää vain yksi , jommalta kummalta vanhemmalta saatu geeniperimä, sairastuttaa...Mutta näitä sairauksia on todella harvassa. Suurimmassa osassa tapauksista , perimme vanhemmiltamme taipumuksen sairauteen.Eli itse omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa, sairastummeko vai emme. Ravinto, liikunta, uni ja sosiaaliset kuviota ovat ratkaisevia tekijöitä. " Vanhentunut käsitys on, että kaikki perimän tieto ois...

Onneksi sade ei tullut, vaikka pilvet melkein roikkuivat maassa ja koko ajan uhkailivat...Muuten en olisi mennyt koko Crusell-viikon avajaisiin.. Olin toisen kerran torilla myymässä omatekemiäni kortteja. Tunnelma oli hirmu leppoisa ja ihmisiä runsaasti, vaikka varmasti suurin osa ukilaisista oli Turussa purjelaivoja katsomassa.. Sain myytyä melkein 30 korttia...mistä olin hirmu iloinen...minun tekemät kortit lähtivät ties minne ja kenelle.. Tuli mieleeni siellä torimuijana ollessani, että oispa kiva saada olla aina torimyyjänä, tietty vain kauniina säinä...ja sadesäinä ja pakkasilla maalata ja joogata...Ei tarttis mennä kouluun ja olla luova, aktiivinen, innokas, empaattinen, yhteisöllinen, iloinen,eikä tarttis tarkkailla telkkariohjelmia, lehtiartikkelia...oisko niissä jotain terveystiedon juttuja.. Olen viimeaikoina nähnyt vähän ahdistavia koulu-unia..nyt jo pienoinen stressi alkaa kasvaa...apua..vaiks vielä on 3 viikkoa lomaa jäljellä..ja silti tykkään työstäni valtavasti ja etenki...

Huomenna alkaa Uudessakaupungissa Crusell-viikko. Bernhard Henrik Crusell (1775-1838)syntyi Uudessakaupungissa. Hän on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen Sibeliusta. Hän oli myös klarinetisti. Hänen parhaita ja vieläkin soitettuja teoksiaan ovat klarinenttikonsertot sekä kamarimusiikki, jossa on yleensä mukana klarinetti tai muu puupuhallin. Crusell vikkon konsertit ovatkin pääasiassa puupuhaltimien, klarinettien ja kamarimusiikin juhlaa. Myös klarinettikilpailut kuuluvat viikon ohjelmaan.. Olen itse osallistunut epäsäännöllisesti eri konsertteihin mutta torstaina klo 21 tapahtuvaan "Lyhtyjen yöhön "yleensä otan osaa aina. Siellä on eri musiikkiantia, laidasta laitaan. Konsertti tapahtuu Vallinmäen puistossa. Ihmiset tulevat filtteineen, picnikkoreineen ja lyhtyineen nauttimaan illan pimetessä sekä musiikista että hyvistä eväistä... Viikko alkaa siis huomenna Uudenkaupungin torilla, noin puolen tunnin päiväkonsertilla. Myös "Tul Torill"-tapahtum...

Helsinginsanomien kuukausiliitteessä/heinäkuu 2009 oli kirjoitus: "Mitä silmäni on nähnyt".Kahdeksan ihmistä kertoo, mitä he ovat elämässään nähneet. Melita oli omassa blogissa kertonut omat näkemisensä ja haastanut blogin kirjoittajia mukaan. Itse innostuin Haaveilijan haasteesta mukaan tähän "näkemiseen". Tänään näkemiseni ovat nämä...ehkä huomenna toiset... Haluatko sinäkin nähdä? SILMÄNI OVAT NÄHNEET: Kahden lapseni syntyvän Äidin ja isän rakkauden Äitini vihan isääni kohtaan Isäni sairauden: hän ei ole läsnä Skitsofrenian Masennuksen Pieniä ihmeitä Paljon kauneutta: meri, metsä, kivet, pilvet, taivaan tähdet Oman ahneuteni, itsekkyyteni Oman armeliaisuuteni Oman luovuuteni Lapsikerjäläisiä Delhissä Himalajavuoriston Rakkauden Valon