keho on sielun enkeli.
Keho on sielun maanpäällinen koti.
Usein sielun ja fyysisen kehon välillä tuntuu vallitsevan hämmästyttävä yhteen sopivuus.
Näin ei aina ole, mutta usein keho antaa hyvän käsityksen ihmisen sisäisen maailman luonteesta. Fyysinen minämme ja sielumme rytmin välillä vallitsee salainen suhde. Keho on se paikka, jossa sielu näyttäytyy.
Ihmiskeho on kuin enkeli, joka ilmaisee sielun tarpeita ja varjelee sitä; meidän tulisi aina pitää hyvää huolta kehostamme.
Sisäinen elämämme ja sielumme ykseys kaipaavat ulkoista peiliä. Ne kaipaavat muotoa, jossa niitä voi koskettaa. keho on se peili , jossa sielun salainen maailmalöytää ilmaisunsa.
ihmiskeho on pyhä rajakohta; luonteeltaan hengellisenä se ansaitsee osakseen kunnioitusta, huolenpitoa ja ymmärrystä.
Keho on myös totuudellinen. keho valehtelee harvoin. Mieli voi pettää ihmisen ja pystyttää kaikenlaisia esteitä hänen ja hänen luontonsa välille.
Keho kertoo sen miten ihminen on elänyt, onko hän sielulleen uskollinen vai elääkö hän kielteisyyden sokkeloissa. Keho on myös uskomattoman älykäs. Kaikki mitä ihminen tekee, vaatii äärimmäisen hienostunutta ja tarkkaa yhteistyötä kaikilta aisteilta.
On valitettavaa, että ihmisen on usein sairastuttava, ennen kuin hän havaitsee, miten herkkä, hauras ja kallisarvoinen tuo kehoksi kutsuttu ykseyden välinen on.
meidän tulisi välttää kaksinapaista ajattelua, joka erottaa sielun kehosta. Sielu ei ole suinkaan kehon kätköissä, piiloutuneena johonkin sen uumeniin. Totuus on pikemminkin päinvastainen.
Ihmiskeho on sielussa ja sielu kätkee meidät kokonaan sisäänsä. Joka puolella ihmistä hehkuu kaunis ja arvoituksellinen valo.
Kuvittele valon , sielusi valon ympäröivän kehoasi joka puolelta. Hengitä sitten tuota valoa sisääsi ja anna sen levittäytyä jokaisella hengityksellä laajemmalle niin, että koko kehosi on viimein sen peitossa.
Ihmisen fyysisessä, ruumiillisessa hahmossa on viisautta, joka on hohtavaa ja syvällistä.
Sairaudet johtuvat usein siitä, että olemme laiminlyöneet itseämme, emmekä ole kuunnelleet kehomme sisäistä ääntä. Kehon sisäiset äänet haluavat puhua kanssamme ja kertoa meille totuuksia, jotka piilevät ulkoisen elämämme pinnan alla.
Otteita kirjasta "Anam cara, kelttiläistä viisautta".
Itse oivalsin oman Sieluni maalatessani...
Löysin kaapistani monta vuotta sitten tekemäni , hylkäämäni tekeleeni..piirustuksen , jonka olin tehnyt pastelleilla..Katselin sitä pitkään ja huomasin, että sieltä tulee esiin pienen tytön kasvot..hiukan vahvensin väreillä, raaputin esiin ja niin oma sisäinen lapseni ilmestyi esiin..
tiesin , että kun Sieluni ei voi hypätä eteeni kertomaan minulle viestiä,
Hän tulee piirustuksissani, maalauksissani, tanssissani...Tuo oivallus, havahtuminen avasi minussa monta kerrosta pimeitä aitoja ,lukkoja, esteitä. Löysin yhteyden sisäiseen lapseeni, itseeni ja tuo yhteys on joka päivä minulla.
Keho on sielun maanpäällinen koti.
Usein sielun ja fyysisen kehon välillä tuntuu vallitsevan hämmästyttävä yhteen sopivuus.
Näin ei aina ole, mutta usein keho antaa hyvän käsityksen ihmisen sisäisen maailman luonteesta. Fyysinen minämme ja sielumme rytmin välillä vallitsee salainen suhde. Keho on se paikka, jossa sielu näyttäytyy.
Ihmiskeho on kuin enkeli, joka ilmaisee sielun tarpeita ja varjelee sitä; meidän tulisi aina pitää hyvää huolta kehostamme.
Sisäinen elämämme ja sielumme ykseys kaipaavat ulkoista peiliä. Ne kaipaavat muotoa, jossa niitä voi koskettaa. keho on se peili , jossa sielun salainen maailmalöytää ilmaisunsa.
ihmiskeho on pyhä rajakohta; luonteeltaan hengellisenä se ansaitsee osakseen kunnioitusta, huolenpitoa ja ymmärrystä.
Keho on myös totuudellinen. keho valehtelee harvoin. Mieli voi pettää ihmisen ja pystyttää kaikenlaisia esteitä hänen ja hänen luontonsa välille.
Keho kertoo sen miten ihminen on elänyt, onko hän sielulleen uskollinen vai elääkö hän kielteisyyden sokkeloissa. Keho on myös uskomattoman älykäs. Kaikki mitä ihminen tekee, vaatii äärimmäisen hienostunutta ja tarkkaa yhteistyötä kaikilta aisteilta.
On valitettavaa, että ihmisen on usein sairastuttava, ennen kuin hän havaitsee, miten herkkä, hauras ja kallisarvoinen tuo kehoksi kutsuttu ykseyden välinen on.
meidän tulisi välttää kaksinapaista ajattelua, joka erottaa sielun kehosta. Sielu ei ole suinkaan kehon kätköissä, piiloutuneena johonkin sen uumeniin. Totuus on pikemminkin päinvastainen.
Ihmiskeho on sielussa ja sielu kätkee meidät kokonaan sisäänsä. Joka puolella ihmistä hehkuu kaunis ja arvoituksellinen valo.
Kuvittele valon , sielusi valon ympäröivän kehoasi joka puolelta. Hengitä sitten tuota valoa sisääsi ja anna sen levittäytyä jokaisella hengityksellä laajemmalle niin, että koko kehosi on viimein sen peitossa.
Ihmisen fyysisessä, ruumiillisessa hahmossa on viisautta, joka on hohtavaa ja syvällistä.
Sairaudet johtuvat usein siitä, että olemme laiminlyöneet itseämme, emmekä ole kuunnelleet kehomme sisäistä ääntä. Kehon sisäiset äänet haluavat puhua kanssamme ja kertoa meille totuuksia, jotka piilevät ulkoisen elämämme pinnan alla.
Otteita kirjasta "Anam cara, kelttiläistä viisautta".
Itse oivalsin oman Sieluni maalatessani...
Löysin kaapistani monta vuotta sitten tekemäni , hylkäämäni tekeleeni..piirustuksen , jonka olin tehnyt pastelleilla..Katselin sitä pitkään ja huomasin, että sieltä tulee esiin pienen tytön kasvot..hiukan vahvensin väreillä, raaputin esiin ja niin oma sisäinen lapseni ilmestyi esiin..
tiesin , että kun Sieluni ei voi hypätä eteeni kertomaan minulle viestiä,
Hän tulee piirustuksissani, maalauksissani, tanssissani...Tuo oivallus, havahtuminen avasi minussa monta kerrosta pimeitä aitoja ,lukkoja, esteitä. Löysin yhteyden sisäiseen lapseeni, itseeni ja tuo yhteys on joka päivä minulla.
Kommentit