Siirry pääsisältöön

vierailuni jälkeen...




Kuinka vaikeaa on suojautua pahoilta ajatuksiltaan.
Ne hyökkäävät äkkiarvaamatta ja tuntuvat niin oikeutetuilta.
Miten helposti elän vain omissa tunteissani, omissa tulkinnoissani ja olen menettänyt aidon, viattoman, puhtaan vuorovaikutuksen.
Jokaisen huuto ja kuiskaus on rakkauden pyyntö, miksi en huomaa sitä vaan lähden puolustautumaan...

Riittääkö, että vain katson ylöspäin ja pyydän apua.
Pyydän voimaa, ymmärrystä, rakkautta, jotta näkisin enemmän, kuulisin herkemmin
ja ojentaisin käteni..

Haluan luottaa ja uskoa.
Joskus se on niin vaikeaa...

Kommentit

*itKuPiLLi* sanoi…
Minä uskon, että todellakin riittää, että katsoo vain ylöspäin ja pyytää apua.

Vilpitön halu riittää, vaikka aina ei osaisikaan toimia ja tulkita kaikkia asioita oikein.
Jael sanoi…
Aina ei ole helppoa tai voimia katsoa molempia puolia.Toivottavasti apua tulee ja sinulle lähetän haleja ja voimia.
Huopalintu sanoi…
Voi miten herkästi kirjoitat. Ihmisiä ollaan, ei täydellisiä, eikä täydellisiksi täällä koskaan tullakkaan. Kyllä se sisimmän pohjimmainen lämpö heijastuu kuitenkin jollain tavoin.
Yksinäinen susi sanoi…
Koskettavia ajatuksia, Hanne.
Välillä on niin vaikea yrittää ymmärtää ja rakastaa muita, ajatella heidän parastaan. Ja kun samalla pitäisi yrittää olla reilu itselleenkin...
Toivon sinulle extrapaljon voimia ja rakkautta. Halauksin, YS
iTKuPiLLi:

Kiitos sinulle..
Minä välillä putoilen ja yritän itse selviytyä niin monensta..

Yaelian:
Kiitos voimasta ja haleista..
haluaisin oppia heittäytymään kaikessa suuremman syliin..
luottaen ja pitkämielisesti odottaen..

trina:
Ihanasti kirjoitat itse trina..
kiitos kauniista sanoistasi. Näin se oikeasti on..
meitä ei luotu täydellisiksi vaikka olemmekin omana itsenämme sitä..
Tuo oma itse.. Miten sen löydän?
kun kadotat itsesi, löydät itsesi...Näin olen kuullut tai lukenut..

Yksinäinen susi:
Kiitos sinulle kauniista kommentistasi..
Kiitos voimasta, rakkaudesta..=)
Halaus!
sylvi sanoi…
hanne elämä ei ole helppoa.
Jokaiselle tulee aikoja kun ei ymmärrä itseään.
Me saamme olla ihan itsemme, vajavaisia, sillä meistä ei koskaan tule täydellisiä, ei kenestäkään.
Mutta Jumalassa olemme täydellisiä.

Oletko koskaan katsonut tv.7. Armon kalliolla ohjelmaa,Petri Välimäki.
KATSOPA.
Petri tulee tänne meille pitämään viikonlopun luennon Lähellä ihmistä.
Eheytymisseminaaria.
Toivon että täällä moni saisi avun.
Hyvää viikonjatkoa sinulle!
halit sinulle!♥
arleena sanoi…
Yhteys ei aina onnistu, ei se johdu sinusta eikä siitä toisesta. Läheisyys ja läsnäolo auttaa, hiljaisuus puhuttelee joskus enemmän kuin sata sanaa.

Voimia.
sylvi:
en ole katsonut..
Enkä tiedä näkyykö minulle tuo kanava, ainakaan eiole viritetty..

Harvassa ovat ne ihmiset, jotka ovat täynnä valoa, ymmärrystä, viisautta..

Tavallan luulen ymmärtäväni itseäni..luulen että näen itseni enemmän ja huomaan tuon Egossani olemisen...
Näen mitä olen ja haluaisin olla muuta..
pelko asuu vielä minussa...

arleena:
on varmaan vaikea ymmärtää toisen sanoista, etenki kun puhun asiasta, tapahtumasta, josta en ole kertonut...

kuten kirjoitin sylvile ylempänä, näen itsessäni pelkoa, olen egon ohjailtavissa, tunnen sen, koen sen ja ihmettelen..voinko vain hypätä siitä pois? Olevinaan olen 2valinnut" ohjaajakseni Pyhän Hengen...(IOK)
haluaisin tyttärelleni puhua valosta, tulevasta, unohtaa ne asiat, jotka kyllä tulevat pian eteen mutta, uskoen että kaikella on merkitys ja kaikkeen voi tuoda rakkautta... Minun ei tarvitse pelätä, olla huolissaan.. Mutta äitinä oikeasti olen ja se tulee esiin sanoissani...
vaikea varmaan ihan ymmärtää..ihanaa päivää sulle..
Kirjailijatar sanoi…
Täältä halaus sinne.

Minä uskon, että se riittää kun tekee parhaansa. Emme me kukaan aina huomaa tai jaksa nähdä toisten huolia ja olla tukena. Uskon, että teet parhaasi ja se riittää.
Lastu sanoi…
Ajattelen sinua ja tytärtäsi ja toivon.
vilma sanoi…
Hanne. Olen pitkään lueskellut blogiasi hiljaisuudessa salaa, ja todella todella kosketat sydäntä. Kiitos siitä. Kaunis haikeus, herkkyys, kevyt toiveikas melakoliasi ja voimakas läsnäolosi tuntuu täällä saakka ja muistuttaa energialtaan kuulasta talviaamua rakastamassasi metsässä. Ilosi ja surusi saavat monta jakajaa aitoudessaan, enkeleitä vaan suhahtelee sinne suuntaan kun blogisi avaa.. Yhteyttä ja voimaa ja valoa.

Rakastan taulujasi, olet todella lahjakas ja poikkeuksellisen persoona. Luot tätäkin kautta rauhaa ympärillesi, se ei rajoitu ainoastaan lähipiiriisi vaan äärettömiin, Hanne.. Tiedäthän sen.

Muistetaan, että kukin valitsemme itse osamme ja taakkamme ennen tänne tuloamme, sielujen sopimuksia ja opittavia asioita, pahimmalta tuntuvat asiat ja niihin liittyvät ihmiset osoittavat suurinta rakkautta, kun ovat siihen rooliin astuneet meitä opettaakseen.. Itsestämme Tietoisiksi. Jumaliksi. Rakkaudeksi.

Kaikki on hyvin. Kaikki On.

Rakkautta, Valoa, Enkeleitä tiellesi Ystävä.
Kirjailijatar:
Minäkin uskon siihen. Emmehän muuta voi.
Itselleen täytyy olla armelias..
mutta tuo phtiminen, miettiminen joskus saa aikaan oivalluksia uuteen..

Lastu:
Kiitos paljon sinulle Lastu.
öänään jo hänen äänensä oli omansa,,



Vilma:

kiitos niin paljon sanoistasi. ne koskettivat, lohduttivat, hyväilivät.
Olen samaa mieltä kanssasi..
Välillä vaan meinaan unohtaa, kuka oikeasti olen..

Haluaisin lähettää sinulle pari korttiani, jos haluat.
Jos laitat osoitteesi sähköpostiini, voin lauittaa sinulle. sait minussa niin paljon avautumista ja laajenemista ja muistan nyt..
Kiitos sinulle..
me kaikki tarvitsemme toisiamme puhaltamaan sitä hellyyttä, voimaa ja valoa, joka meissä on...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö