Siirry pääsisältöön

mikään ei jää, kaikki häipyy ajallaan..

Ihana aamu.
Aurinko täysillään.
Ei kiirettä.
Piirtelyä ja musiikkia.

Eilinen tyttö punaisine kukkineen, muuttui siniseksi.

Yhdeltä pääsen taas luistelemaan, ensin pikaluistelua ja myöhemmin taitoluistelua..


















Suloista torstaita teille,
pian on taas perjantai ♥

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hauska kuinka sama kuva muuttuu värin myötä☺
En ole sitten yhtään "sininen ihminen" nykyisin, mutta täytyy sanoa, että tämä on kaunis!♥♥

Muutenkin kuvasi ovat aivan ihania, näihin jää koukkuun ☺☺
Anonyymi sanoi…
Lisäsin tämän päivän postaukseeni juuri tietoa ja kuvan siitä "hiirikynästä" ☺
Avletto sanoi…
Tuli mieleeni,että tuollainen sininen tyttö sopisi tosi hyvin Kiiruna jää- ja lumipuiston rusettiluistelukentälle.
Sinne jäälohkareitten ja valaistujen huurupuitten sekaan. Nyt sitä kenttää ei käytä paljon kukaan.
Siellä aina pysähdyn ohi ajaesani.
Nana sanoi…
Kävin surullisena hetkenä hakemassa valoa ja lämpöä, jota aina täältä saan.Kiitos.
Pilviharso sanoi…
Hyvää loppuviikkoa sinullekin!
Jael sanoi…
Sinisenä pidän tästä tytöstä enemmän,vaikka punainenkin on ihana! Voi kun pääsisin myös luistelemaan,luistimeni ovat täällä ihan tyhjän panttina..)
Mukavaa torstai-iltaa!
Pepi:
kiitos Pepi..
Tuo koukku onneks on positiivista=)
Jotenkin tykkään mustavalkoisista,
niissä on herkkyys,
väri joskus syö sitä, vaikka taas toisaalta antaa toisenlaista eloa, vaikutusta..
Kiitos,
mietin sitä hiirikynää,
ehkä hankin sen...

avletto:
Miksi aina pysähdyt siellä, ohi ajaessasi?

Täälläkin päin luistelu ei vedä ihmisiä, paitsi lapsia, jos aikuiset jaksavat viedä heitä kentälle..
Minusta luistelu on suloista, ihanaa..siinä ikäänkuin on matkalla kohti ei minnekkään..

Nana:
Onko sinulla omaa blogia vielä, olen kadottanut sen?
miksi surullisena?
Mitä suloisille koirillesi kuuluu?
Olen kaivannut sinua!!

Pilviharso:
halauksia, ihania viikonloppuja sinulle ♥

Yealian:

joskus vielä tulen tapaamaan sinua sinne..
Otanko luistimet mukaan?
Ehkä näet hänet yks kaunis ilta siellä kiirunan kentällä liitämässä, sifongeissaan...
Harakka sanoi…
Aivan ihanan olen piirtänyt taas ja sininen on mun mielivärinikin vielä ja tälle tytölle sopii toi sininen väri niin hyvin, kaunis!
Avletto sanoi…
Minun on pakko. Kiirunan ehdottomuudessa on niin paljon tuttua. Se on kovin villi. Ensiksi rata ja sitten kaivos keräsivät kolmesta kansasta levottomat, yrittivät rauhoittaa.
Aina se ei onnistunut, kovin vaikeaa oli liikkuvaisen asettua aloilleen.


Kaupungilla ei ole ollut sen helpompaa. Kasvettuaan levottomana sata vuotta.Rauhoituttuaan ja juurruttuaan omalle paikalleen, sen on muutettava.

Käveleppäs talvisen Kiirunan katuja, mene näyteikkunoiden vanhoihin valokuviin, kaivoskaupungin alkuaikojen tunnelmiin , pistäydy mainarin vaimon patsaalla, ja katsele kaivosvuoren valoja. Silloin Kiiruna avautuu.

En ole saanut selville miksi rusettiluistelukenttä on tehty, kun ei siellä koskaan kukaan luistele. Vain muutamia piirtoja näkyy jään pinnassa.
Harakka:
Kiitos..
Itse jäin jotenkin tuohon alkuperäiseen, jossa ei ollut vielä paljon värejä..

Avletto:
Oletko sinä villi tai levoton?
Onko sinulla luistimia?
Mitä, jos sinä aloittaisit luistelusi Kiirunan jäällä..
Saisit sinne varmasti, ainakin katselijoita..
Ei olisi jäällä ainoastaan herkät kuviot vaan..

Oi kuinka tietämätön olenkaan,
Kiirunasta en tiedä muuta kuin nimen..
En edes, missä tarkalleen on..
Onneksi sinä kerroit ja kuvailit niin elävästi, kauniisti, nostalgisesti, melkein näen ja koen sen sieluni silmin jo....
Avletto sanoi…
Juu. mutta meri rauhoittaa. Ja vuoret. Luistimia minulla ei ole, enkä ole luistellut kolmeenkymmeneen vuoteen.
Jos ostais kirpparilta norjalaiset retkiluistimet, remmeillä kenkiin sidottavat.
Kiiruna on Helsingin ja Reykjavikin lisäksi kaupunki jossa voisin kuvitella asuvani. Mulla on Kiiruna postauksia, useitakin.
Viimeisin silloin helmikuussa.

Kiiruna on hieno myös kesällä. mutta ehdottomasti koettava talvella.
Avletto:

minä olen luistellut nuorena pikaluistimilla yli 10 vuotta kilpaa ja pärjäillykin ihan hienosti..

Ostin tänä talvena itselleni uudet pikaluistimet.
En vain ole päässyt kovin usen niillä jäälle.
Täällä on vain pieniä/jääkiekkoilun kokoisia ja mallisia ratoja.=(


Käynpä kurkkailemassa Kiiruna-postauksiasi..
Rilla, sanoi…
Miten ihana tyttö!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin