Siirry pääsisältöön

yhteen päivään mahtuu niin paljon..




Aamulenkki pururadalla. Aurinko vasta heräsi.
Pilkku laukkaa kauniisti.

Turussa paistoi aurinko.
Ostin kahdet viisivarpaihiset. Juhlaan ja arkeen.
Tyttäreni löysi ihanan kellon.

Olimme hiljaisuudessa yli minuutin.

Pilkun uusi ystävä/tuleva, ei päässytkään tänään.
Hän oli pudonnut sohvalta ja loukannut jalkansa, ei pahasti.
Tulee huomenna.
Olimme taas pururadalla.

Peittelin Pilkun märillä, kylmillä kääreillä.
Hän nukahti.

Piirtelen ja luen vuoronperään.


Kommentit

arleena sanoi…
Tänään paistoi aurinko, mutta oli kovin tuulista.
Turun reissusi kuulosti mukavalta.
Hei Hannele! Naistenviikko takana ja vettä satoi kun Esterin ... kannusta.
Taitaa tulla sateinen syksy:)

Harmi, että Pilkun kaveri loukkasi jalkansa.Toivottavasti paranee pian ja pääsee vierailulle.

Päivääsi on mahtunut monen moista.
En lakkaa ihailemasta noita sinun kauniita töitäsi. Purat varmasti itseäsi niiden avulla. Ovat niin ilmeikkäitä:)
Mukavaa viikon jatkoa!
Turus kait aina paistaa aurinko ;)
kiirepakolainen sanoi…
Joku on joskus sanonut, että "yksi päivä kaiken muuttaa voi". Siksipä jokainen päivä on tärkeä. Jokainen hetki.
Oli mukava kulkea päivä kanssasi. Hieman minua nauratti "laukkaava" Pilkku!
Iloa elämään, huikis!
arleena:
Turussa on aina nii mukava käydä..
Nykyisin vain hieman kiirehdin takaisin Pilkun luo, joten aika jää vähäiseksi..

Hanne:
Kiitos Hanne..
uskon, että terapoin itsäni kuvieni kautta..
aika, paikka häviää kun alan piirtää..

hannela:
Niin, vaiks eiks naantalista ole niin sanottu?

kiirepakolainen:
Osaispa ihminenkin laukata,
tarvitaan 4 jalkaa eli eikun kontalle ja laukkaharkkoihin..
Se on varmasti hurmaavaa..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin