Siirry pääsisältöön

syksyn pimeydessä kuuluu tuulen henkäys..



Luin "Avain"-kirjan.
Jäin siihen kiinni ja se tarina jäi minuun.
Tuntuu, että en heti voi aloittaa uutta kirjaa.
Maalata voin.



Huomenna on täysikuu.
Ainakin tänään sain ihailla melkein kokonaista, huomisesta ei tiedä.

Mietin kirjallisuuden nobelistin, Tomas Tranströmerin sanoja
" En ole tyhjä, olen avoin "




Tykkään itse eniten tuosta ekasta tytöstä.
Viimeinen meni yli.
Ehkä jatkan sitä?


Joskus menee yli. Aina voi jatkaa....

Tervetuloa sydämellisesti uudet lukijani ♥

Kommentit

Anonyymi sanoi…
....Yhtä kuin syyt ja seuraukset sanoisi Tomas.

Syvällistä kirjaa syödäänkin pala kerrallaan elämän tarpeeseen.
....maalauksesta sen täyttymyksen kokee katsoja :)
...ja täyttyy.
Sinun viimeinen kuva on minusta paras, et ole tyhjä, olet avoin.

Kiitos !
Marmustoi sanoi…
Olisimmepa kaikki noin - kuin tuo tyttä. Toinen puoli päätä suoratukkainen, toinen kiharatukkainen. Onko suoratukkainen kihartanut toisen puolen vai kiharatukkainen suoristanut?? Inspiroivia, ihania kuvia!
Kaikki tytöt kauniita, mutta ehkä eka on herkin.

Luin kesällä kirjat, joita kerroit lukeneesi ja pidin kovasti, joten pitääpä käydä kirjastossa hakemassa tuo Avain- kirjakin. Taitaa kirjamakumme olla aika samanlainen...☺

Oikein ihanaa keskiviikkoa sinulle.♥
Hei, minustakin tuo eka on paras, vaikka kaikki ovat kauniita tavallaan.
Minun on aina pidettävä pieni tauko luettujen kirjojen välissä. Koskettava kirja on vielä niin mielen pinnalla, ettei uuteen osaa keskittyä:)
Mukavaa keskiviikkoa!
Kiiris sanoi…
Tyhjyydessä on avointa tilaa.... sinne mahtuu uusia ajatuksia, siinä on tilaa hengittää.
Pidän kuvistasi, taas kerran.
Huopalintu sanoi…
Viimeisen tytön katseessa on eniten syvyyttä ja läsnäoloa, mutta ensimmäinen on hauraampi, herkempi, unelmoiva.

Pitää muistaa tuo täysikuu. Eilen jo kellotti suuri, kirkas kuu taivaalla.
Jael sanoi…
Ensimmäinen tyttö ihana,mutta viimeisessä ihanat värit:) Ei minun mielestäni mennyt yli.
Minunkin tekee mieli lukea tuo kirja nyt...
Haleja!
Liirum:
Kiitos sinulle liirum viisaista sanoistasi =)

Marja Leena:
Tuommoinen kampaus ois kiva..
Huoleton kuin tuuli!

Irmastiina:
Lue tuo "Avain". Kerro sit mulle vaikutteitasi=)

Hanne:
Samoin minä huomaan, että kun on panutunut, eläytynyt johonkin kirjaan, siihen haluaa jäädä joksiskin ajaksi, ennenkuin aloittaa toista..
Kivaa tätä päivää=)

kiirepakolainen..
Aivan totta..
tyhjyydessä on hyvä olla..saa olla, hengähtää
Kiitos sanoistasi=)

trina.

Kiitos sinulle.
Tänäänkin kuu vielä mollotti=)

Yaelian:

Lue tuo kirja. Se oli vaikuttava.
haleja!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

Uusi Vuosi ja pakkanen

Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.

Tänään näin tämän kevään ensimmäiset sinivuokot!!

Halusin rauhoittaa tätä "ruututyttöä". Nuo pompulat ovat hänen ajatuksiaan, jotka lähtevät maailmankaikkeuteen. Niin kuin meidän jokaisen ajatuksetkin lähtevät aina ja vaikuttavat kaikkeuteen. Jospa näkisimme ajatuksemme, ehkä saattaisimme muuttaa niitä. Olen ollut koko päivän liikkeessä. Kaksi pitkää metsälenkkiä Pilkun kanssa, uimassa, pihatöissä... Nyt on pakko pysähtyä, heittäytyä sohvalle hiljaisuuteen. Kaunista, rauhaisaa viikonloppua teille kaikille ♥