Siirry pääsisältöön

tarina




Fabulous faces-kurssin 5. työ.

Muotokuva ja tarina. Tarinaa en ole vielä kertonut sanoin, ehkä kuva riittää. Tuo viimeinen on tällä hetkellä se tarinakuva. Ehkä saatan vielä lisätä tai poistaa...

Pieni haaste teille ihanat lukijani. Kertokaa pieni tarina/ runo , mikä kuvasta tai kuvistani teille tulee mieleen. Osallistujien kesken arvon 6 korttia tytöstä.

Kylmää ulkona ja sisällä.

Jokin vika ilmalämpökoneessani on sillä pohjoispuolen huoneisiin tulee lämmintä ilmaa mutta eteläpuolen huoneisiin virtaa haaleaa, jopa viileää ilmaa. Heti maanantaina tilaan asiantuntijamiehen tarkastamaan laitteeni.

Pitkästä aikaa hain itselleni elokuvan katsottavakseni. Ihanaa: vähän punkkua, suklaata ja Pilkku kainaloon.

Ihanaa viikonloppua myös teille ihmiset ♥

Kommentit

Jael sanoi…
Ihana kuva taas! Ovatko nuo kuvat esillä jollain webbisivulla?
Prinsessa ja lintu,minkähän tarinan tuosta keksisi...
Toivottavasti pian lämpenee asunnossasi...Hali!
oiskos sulla liian kiinni se lämpö... eteläs
Yaelian:
Mun facebookissa, sit siellä Life bookissa galleriassa ja mun sivulla, mut sinne ei pääse kun kurssilaiset..

Onneks yöllä on helppo nukkua viileässä mut muuten on epäviihtyisää pienessä viimassa...

Hannele:
Mä en oikein ymmärrä sen lämpökeskuksen, joka on vaatehuoneessani, päälle mitään. Ehkä siitä on palanut joku sulake tai jokin on juuttunut. aiemminkin se teki samaa...Silloin sitä puhdistettiin perusteellisesti ja muitakin röörejä...
no, selviää maanantaina ja pakkasetkin haihtunevat hiukkasen..
Kaunis prinsessa kulki metsässä.
Yhtäkkiä hän huomasi puunoksalla lintuhäkin ja lähemmäs menneessään huomassa häkissä pienen, surullisen linnun.
Lintu pyysi prinsessaa avamaan häkin oven ja päästämään hänet vapaaksi ja kun prinsessa avasi häkin lintu lensi hänen kädelleen.
Linnusta kuuoriutui ihan uljas prinssi...ja he elivät onnellisena elämänsä loppuun asti.♥

Sen pituinen se...☺
Leena Lumi sanoi…
Vaikuttava tuo viimeinen työ. Sinä voit laatia vaikka minkä sadun, kunhan loppu on onnellinen.
Aana sanoi…
Niin suloisen herkkä ja koskettava kuva.

Lintu voisi olla vaikka jokin Prinsessan toive, haave tai ajatus, jonka hän on uskaltanut päästää tietoisuuteensa "häkistä", jonne se on ollut kauan suljettuna/piilotettuna.

Oikein ihanaa alkavaa viikoa Sinulle!
arleena sanoi…
Hyvä idea pakkaspäiväksi - elokuva ja sen lisukkeet. Kunnon rentoilu on joskus paikallaan.
Harakka sanoi…
Kaunis prinsessa kulki yksin pitkin metsätietä. Metsä oli hämärä ja peloittavakin. Mutta ei aikaakaan, kun hän tapasi matkansa varrelta pienen linnun, joka asui häkissä puun oksalla.
Siinä he juttelivat ja kertoivat toisilleen itsestään ja elämästään.
Ja pian huomasivatkin, että molemmilla oli vähän samanlaiset tarinat elämästään. Kumpikin oli kovin yksinäinen elämässään.
He päättivätkin sitten, että alkavat yhdessä kulkemaan metsän polkuja ja yhdessä leikkimään ja viettämään aikaa toistensa seurassa.
Ja niin heistä ajan myötä kehkeytyikin mitä parhaimmat ystävykset.
Ja molemmilla oli hyvä mieli ja kummankaan ei enää koskaan tarvinnut olla yksin!
Ystävät ovat lyhtyjä pimeällä polulla!
Irmastiina:
kiitos ihanasta onnellisen lopun sisältävästä, tarinastasi..
Laita osoitteesi niin saat tuon tarinakortin=)
Eli nettiin=)

Leena Lumi:
Kiitos Leena..
Minäkin haluan että saduissa, tarinoissa on aina onnellinen loppu..

Aana:
Sinäkin kirjoitit raamit tarinalle..
Jos laitat osouitteesi sähköpostiini, voin lähettää tarinakortin sinulle=)

arleena:
Ihana rentoutuminen minustakin, hyvä leffa, pientä naposteltavaa ja viiniä..
Mutta nyt se onnistuu, ostuin eilen uuden kaukosäätimen kunhan vain osaaan sen yhdistää/ kytkeä laitteeseen!

Harakka:
Kiitos suloisesta tarinastasi. Viimeinen lause oli vaikuttava. tarvitsemme noita lyhtyjä!
laita osoitteesi ja kortti lentää luoksesi!
halit sulle!
Harakka sanoi…
Kiitos, Hanne, ja laitan osoitteeni sulle!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

kukkaistyttö

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin