Siirry pääsisältöön

niin pimeää kun lumi häipyi...



Eilen pieni flunssa iski minuun.
Nukuin päivällä, illalla ja yöllä.
Pilkkukin nukkui.

Tänään olin poissa koulusta.
Pää vielä raskas ja tunkkainen.
Jaksoin kuitenkin piirtää hänet musteella.

Kommentit

Hannele Ruusukummusta sanoi…
Seesteisen näköinen neito!

Pikaista paranemista♥
31. lokakuuta 2012 klo 19.45
Leena Lumi sanoi…
Me kaikki kaipaamme niin lunta...

Eräs lumityttö antaa toivoa;-)
31. lokakuuta 2012 klo 20.17
tinttarus sanoi…
PArantava halaus täältä♥
Viehkeä tyttö!
31. lokakuuta 2012 klo 20.35
Harakka sanoi…
Parane pian, sillä kipeenä ei oo yhtään kiva olla.
Kauniin tytön piirsitkin!
31. lokakuuta 2012 klo 21.50
Anonyymi sanoi…
Hän on niin kaunis! Pikaista paranemista.
31. lokakuuta 2012 klo 23.15
Kiiris sanoi…
Piirustaminen parantaa!!

Aivan ihanat värit tuossa yläkuvassa. Nam!
1. marraskuuta 2012 klo 5.32
Rita A sanoi…
Minullakin oppilaita ja opettajakavereita sairaana, kukin vuorollaan. Ilmeisesti piirrät vaikka viimeisillä voimillasi :)

Paranemista.
1. marraskuuta 2012 klo 6.26
Anonyymi sanoi…
Elämä on vaihtelevaa koettelemusta, mutta kun sydämen ankkuri on lujasti kiini valkeudessa,kaikesta selviää.
1. marraskuuta 2012 klo 12.41
Jael sanoi…
Sairaanakin jaksat luoda kaunista;ihailen tuota innostusta millä teet näitä töitäsi.Paranemisiin Hanne!
1. marraskuuta 2012 klo 17.52
Helmi-Maaria Pisara sanoi…
Tervehtymistä toivottelen!
1. marraskuuta 2012 klo 21.59
sylvi sanoi…
Kaunis on piirtämäsi tyttö.
Pikaista paranemista sinulle! ♥ ♥
2. marraskuuta 2012 klo 11.44
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

" Minäkö se olin?

Ja miten vuoret kuu pensaat täydessä loistossaan jo lentelivät läpi pääni !" R.Liehu
1 kommentti
Lue lisää

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
6 kommenttia
Lue lisää

Uusi Vuosi ja pakkanen

Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.
12 kommenttia
Lue lisää