Siirry pääsisältöön

tänään ei niin Jouluista..





Halusin maalata yläkuvan pinkkitytön päälle.
Hänestä tuli erilainen.

Minusta on jännää kaivaa esiin vanhoja maalauksia/piirroksiani ja maalata niiden päälle tai jatkaa niitä.
Huomaan siitä oman muuttumiseni. Mikään ei ole enää samanlaista.

Olen laittanut melkein kaikki joulukorttini jo maailmalle.
Ajoissa, jotta ihmisillä on aikaa katsoa ja nauttia kortista, ennen mahdollista suurta rysäkkää.
Ehkä joudun vielä lähettämään joitain myöhäisiä, kun huomaan unohtaneeni jonkun ihmisen.

Tänään soitin paikalliseen vanhainkotiin ja kyselin, että onko siellä ketään vanhaa ihmistä, jota kukaan ei käy katsomassa, eikä kukaan muista kortilla.
Sain uuden numeron ja kehoituksen soittaa määrätylle ihmiselle huomenna. tänään hän oli poissa.
Ajattelin, että voisin lähettää jollekin yksinäiselle ihmiselle joulukortin.

Jos sinä tiedät jonkun yksinäisen, voit myös antaa minulle osoitteen ja laitan hänelle postia.
Tietenkään se ei koskaan ole sama, kun että saa joltain tutulta, rakkaalta, merkittävältä ihmiseltä postia, mutta ehkä se hieman ilahduttaisi...

Kommentit

Kiiris sanoi…
Kylläpä sinulla on kauniita ajatuksia, ja hienoja tekoja! Ihailen.
Kaunis teko♥
On todella surullista, että on ihmisiä, jotka ovat todella yksin.

Tytöstä tuli kaunis!
Jael sanoi…
Olet ihana kun ajattelet ilahduttaa yksinäistä vanhusta kauniilla kortillasi:)
Katselen tässä korttiasi,niin kaunis....

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö