Toistelen Kiiriksen sanoja; kuinka erilaisia lumikuningattaret on eri väreissä! En osaa valita suosikkiani;hienoja kaikki!
Tykkäsin tosi paljon myös tuosta edellisen postauksen naisesta. Japanitar kenties? Hiukset viittaisivat siihen suuntaan, mutta minut sinne vie myös posken puna ja valkoisuus kaulalla. Minusta hän on ehkä hieman aikuisempi nainenkuin useimmat tytöistäsi.
Niin kaunis Lumikuningatar, ettei kauniimpaa enää olekkaan! Mä niin rakastan näitä sun töitäsi! Olenkin kerännyt korteistasi ja niistä, kun olen sulta saanut, kollaasin seinälleni. Niitä katselen ihaillen useesti!
Kiitos teille kaikille kommenteistanne♥ Itse pidän tuosta harmaasta eniten . Jotenkin se on luontevin, pehmein. Sanna: Minäkin tykkään hänestä tosi paljon. hänessä on jotain salaperäisyyttä, itämaista...
"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.
Kommentit
Punajuurilaatikko kuulostaa suurenmoiselta.
♥
Mukavaa päivää teille ystävyksille.♥
Tykkäsin tosi paljon myös tuosta edellisen postauksen naisesta. Japanitar kenties? Hiukset viittaisivat siihen suuntaan, mutta minut sinne vie myös posken puna ja valkoisuus kaulalla. Minusta hän on ehkä hieman aikuisempi nainenkuin useimmat tytöistäsi.
Mä niin rakastan näitä sun töitäsi!
Olenkin kerännyt korteistasi ja niistä, kun olen sulta saanut, kollaasin seinälleni.
Niitä katselen ihaillen useesti!
Niin hienoa, että sulla on näyttely!
Itse pidän tuosta harmaasta eniten .
Jotenkin se on luontevin, pehmein.
Sanna:
Minäkin tykkään hänestä tosi paljon.
hänessä on jotain salaperäisyyttä, itämaista...