"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
Heittäydyn elämän virtaan. Annan virran kuljettaa minua pehmeästi, hellästi, välillä rajusti..
Kommentit
Olit saanut ihanan ikimuiston wanhojentansseissanne!VArmasti ihanaa♥
Minua kiukuttaa, kun akilles tulehtui enkä pääse hiihtämään, en kävelemään, en luistelemaan...jatkan paikallanioloa ja kuuntelemista.
TAisikin olla lohdutus se jokin, minkä poimin tyttösi katseesta!
Nauti hiihtolomasta!!!!!
PAljon myötätuulta ja valoisuutta!!
Rohkeutta ja upeaa kauneutta!
voi harmi..hiihtolomalla et pääse hiihtämään..
ijhanaa jos sait lohdutusta tytön katseesta..
sinulle ihanaa lomaa kaikesta huolimatta!
Kirjailijatar:
niin usein jatkan vanhojakin maalauksiani/piirroksiani..
"Maalaus ei ole koskaan valmis, se vain pysähtyy johonkin vaiheeseen, hetkeksi"
Yaelian:
kiitos ♥
leila kastelli:
Kiitos leila !