Tein retken entiselle kotiseudulleni, Jyväskylään.
Minulla on aina ikävä Keski-Suomen oikeita metsiä, huokaavia järviä, metsäkurjenpolvia.
Muurameen en enään muuttaisi, Muuratsaloon ja Korpilahdella kyllä.
Tapasin retkelläni äitini, siskoni, veljeni ja hänen avopuolisonsa sekä nuoruudenystäväni Kitin ja blogiystäväni Leena Lumin. ♥
Pursun täynnä energiaa, intoa, valoa ja läsnäoloa, joita sain heiltä.
Harmi, kun Leena "ei antanut ottaa kameraa mukaan", kun saavuin hänen hurmaavan ihanaan kotiinsa ja lumoavaan puutarhaansa.
Olen kiitollinen, kun oikeasti sain kohdata blogiystäväni.
Hän on täynnä elämää, iloa ja kauneutta!!!
Ihan kuin olisimme aina olleet ystäviä.
Minä ja siskoni Jaana.
Äitini, 87 vuotta.
Ystäväni Kitti.
Varmaan on vierähtänyt reilusti yli kaksikymmentä vuotta siitä, kun viimeksi piikkinen siili on vieraillut pihallani.
Olin aivan innoissani, kun Pilkku bongasi hänet, keskellä nurmikkoa.
Mykkyrässä puhisemassa vihaisena..
Hain kissanruokaa ja vettä ja jätin hänet rauhaan. Ikkunasta näin, kuinka hän onnellisena tyhjensi ruokakipon.
Tuleekohan hän tänä iltana?
Kommentit
Tänä vuonna taitaa olla paljon siilejä liikkeellä, kun moni tuttava on sellaisen pihallaan nähnyt...meillä teki poikaset teranssin alle. Alussa Niilo yritti ne haukunallaan ajaa pois, mutta oppi lopulta, ettei niitä saa haukkua...:)
Olen hirveä kuvanipottaja,sorry, enkä pystynyt nyt muuhun. Tulee uusia kertoja...Oli ihana tavata sinut♥
Lenalla onkin ihana koti.
hyvät kuvat äidistäsi ja muistakin. Olet saanut aurinkoa, ihan ruskea.
Mukavaa viikonloppua!
Leenalla oli kiva kuva Pilkusta blogissaan, harmi kun et saanut Leenaakin kuviisi mukaan.
Sulla on muuten vielä mummun huusholli tuolla blogilistallasi, kohta vuosi siitä kun sen poistin joten jos vielä tykkäät visiteerata mulla niin pistäpä nykyinen sinne :D
Aurinkoista kesänjatkoa, ihana, taitava Hanne!