Siirry pääsisältöön

repaleinen enkeli















Olen piirtänyt musteella, käyttänyt akryylivärejä erääseen työhön, jossa on kaksi enkeliä.
Työ on iso.
Joku päivä haluan laittaa siihen lisää värejä.

Olen ottanut kuvia enkeleistä ja tehnyt niistä kortteja.
Muokannut heitä jollain tavoin.

Tämä kasvo , jota olen muuttanut, on toisen enkelin.
Ensimmäinen kuva on alkuperäinen.

Ystävättäreni, on pyytänyt minua myymään joulukuun 4. jouluisia korttejani hänen galleriassaan.
Hänellä on aivan ihana, inspiroiva galleria täällä Uudessakaupungissa.
Lisänä vielä pikkukylän puoti, jossa myydään koruja, kudonnaisia, keramiikkaa ja kaikkea kivaa!

Tänään aloin miettiä, mitä, missä ja mistä teen niitä korttejani...


Ihanaa, suloista sateista, tuulista lauantai-iltaa teille ♥

Kommentit

Jael sanoi…
Tuohan on kiva juttu;korttisi ovat niin sopivia joulukorteiksi:)

Hyvää viikonloppua Hanne:)
Harakka sanoi…
Korttisi varmaan menevät kuin kuumille kiville, ovat niin todella kauniita ja nättejä!
Satu sanoi…
Tykkään näistä niin. Hurmaavia. Ostaisin kortteina ehdottomasti.
Kiiris sanoi…
Ehkä repaleinen, mutta suloinen silti!
Kaunista...tykkään tuosta enkelistä.
Sopivat joulukorteiksikin....:)
Aurinkoista sunnuntaita sinulle ja Pilkulle♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

" Minäkö se olin?

Ja miten vuoret kuu pensaat täydessä loistossaan jo lentelivät läpi pääni !" R.Liehu

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

rakkaudesta..

"Kun ihminen rakastaa, hän avaa elämänsä Toiselle. Hänen kaikki esteensä poistuvat. Suojelevat rakenteet romahtavat. Hän antaa tuolle henkilölle täydellisen luvan astua hänen henkensä temppeliin. Hänen olemassaolostaan ja elämästään voi tulla tuon henkilön aluetta. Vaatii suurta rohkeutta päästää joku niin lähelle. Koska keho on sielussa, toisesta tulee osa ihmistä itseään, kun hän päästää tämän lähelleen. Todellisen rakkauden pyhässä liitossa kaksi sielua yhtyy toisiinsa. Ulkoinen kuori ja minuuden ääriviivat muuttuvat huokoisiksi. Nämä ihmiset tulvehtivat toistensa yli."- Anam cara, kelttiläistä viisautta. Kesätyttöni on saanut lisää kukkasia hiuksiinsa..