Siirry pääsisältöön

Marraskuu, hyväksyn sinut!




Eräs zenbuddhalaisuuden mestari määritteli zenin ytimen:
" Yhden asian tekeminen kerrallaan."

"Yhden asian tekeminen kerrallaan tarkoittaa täydellistä tekemisen keskittymistä, täyden huomion antamista tekemiselle. Se on antautunutta toimintaa- uusia mahdollisuuksia avaavaa toimintaa."-E.Tolle

Olla läsnä mitä, ikinä tekeekään, minne ikinä meneekään.
Se on aina mahdollista.

Tieteellisten tutkimusten mukaan ihmisen on mahdollista olla onnellisempi, myötätuntoisempi, kun hän meditoi säännöllisesti tai on läsnä yksinkertaisimmissa, jo autonomistuneissa toiminnoissa, kuten hengitys, kävely..

Kun harjoitellaan ja ollaan läsnä sellaisissa toiminnoissa, joissa ei tarvitsisi olla, esim. hengityksessä, tuo harjoittelu mahdollistaa myös muissa vastaavanlaississa toiminnoissa läsnäolemisen, kuten esim tunteissa.
Tunteet eivät riepottele ihmistä, ne menevät läpi ja ihminen ei jää niihin kiinni. Hän ei ole tunne.

Näitä läsnäolemisjuttuja katselin Yleteemalta muutama päivä sitten, ohjelmassa jossa tutkittiin buddhalaisten munkkien aivoja, läsnäoloa, meditoimisia.
Mielenkiintoista.

Tuo minun tyttöni on läsnä hetkessään =)




Kommentit

Rita A sanoi…
Buddhalaisuudessa on käyttökelpoista viisautta. Olisi ollut kiva nähdä mainitsemasi ohjelma.

Kauniit värit tytössä.
Rita:
kiitos kommentistasi.
Tuo ohjelma on varmaan vielä nähtävissä areenassa. Ajattelin itse katsoa sen uudelleen, jotta saan nuo faktat kaikki mieleeni.
hali!
Jael sanoi…
Ritan lause sanookin sen mitä itsekin halusin sanoa.Kaunista(vaikka onkin hämärää) maaliskuuta ja kaunis tyttökuva taas:)
sylvi sanoi…
Kaunis tyttösi.
Lauluharjoituksissa on tärkeää olla läsnä.
Kuoron johtajamme huomaa kun emme ole läsnä.
Sanoo silloin nyt muut ajatukset pois ja ollaan tässä ja nyt.. Kyllä sen huomaa että tulos on parempi.

Rauhallista Pyhäinpäivää.
Hannele mummu sanoi…
yks asia kerrallaan on hyvä

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö