Yksinäisyys
Minä en koskaan ymmärrä, mitä ihmiset tarkoittavat, kun
valittavat yksinäisyyttä.
Yksinolo on elämän suurimpia iloja, kun voi ajatella
omia ajatuksiaan,
tehdä omia pieniä askareitaan, katsella etäistä maailmaa
ja kokea, ettei mikään häiritse syvään juurtunutta yhteyttä
kaiken ytimeen.
More Pansies (1932)- D.H.Lawrence
Olemattomuus
Tähdet avautuvat ja sulkeutuvat,
putoavat rintaani
niin kuin tähdet lampeen.
Leuto tuuli puhaltaa viileänä,
läikyttää pienen roiskeen toisen jälkeen
aallon harjoista ylitseni.
Ja tumma ruoho jaloissani
tuntuu huljuvan minussa
niin kuin ruoho purossa.
Oi, ja on ihanaa, kun kuulun
kaikkeen tähän, enkä ole
enää minä itse.
Nähkääs, olen väsynyt itseeni!
Look! We have Come Through (1917)- D.H. Lawrence
Kommentit
Mielestäin yksinäisyyttä on niin kovin monenlaista. Moni luonani käyvä valittelee välillä yksinäisyyttään.
Joskus auttaa kun kehotan ihmistä meneen muitten joukkoon, joskus taasen se, että vaan on ja kuuntelee. Joillain on kavereita kymmenittäin ja silti tuntevat yksinäisyyttä.
Yksin oloa ei voi oppia kirjoista. Sen oppii vaan elämällä. Parhaimmillaan yksin olo on kuin ois onnelassaan höyhenpatjan päällä, joskus taasen aivan päinvastaista.
Ihmisen on hyvä opetella välillä oleen yksin. Välillä yksinolo ja rauhoittuminen mietiskelemään puhdistaa ihmisen pään hienosti ja taas jaksaa.
Viisaita sinäkin kirjoitit =)
Vanhemmiten minusta on kehkeytynyt melkein "erakko".
Viihdyn itseni kanssa.
On niin paljon asioita, jotka tarvitsevat pysähtymistä, hiljaisuutta, yksinoloa...
En enää haluaisi tehdä kompromissejä =)
ainakaan usein, ainakaan paljoa...
Joskus kaipaan sielunystävää...Toisaalta minulla on ystäviä, erilaisia..
Joskus kaipaan sellaista ystävää, joka pitää puoliani, on lähellä, vaikka minä itse olisinkin, horjahtanut...
Olen lopettanut etsimisen. En ole koskaan yksin!
Harakka:
Kiitos ♥