Kaikista voimakkain muusa on sisäinen lapsemme.
Löydämme oman lahjamme, kun lopetamme sopeutumisemme omiimme ja muiden malleihin.
Opimme olemaan oma itsemme ja annamme luonnollisen kanavamme olla avoinna.
Olen joskus kirjoittanut nämä lauseet muistikirjaani.
En muista mistä tai keneltä.
Tänään oivalsin vahvasti tuon "sopeutumisen OMIIMME malleihin".
Aina olen ajatellut, että en halua sopeutua tai elää muiden mielipiteiden mukaan, omassa elämässäni.
Myös minun mallini ei oikeasti ole se oma aito mallini.
Kommentit
Olen jo oppinut olemaan olematta se vastarannan kiiski. Olen kuitenkin viellä omassa muotissani. Mukavahko, suoraan sanova, jos kysytään, kiusattujen ja sorrettujen puolella, sellainen kuin päätin parikymppisenä olla.
"Vapaana" ollessani olen todellinen itse, se vapaus koittaa taas ylihuomenna. Huomasin syksyllä olleeni erittäin närkästynyt, kun olin kuvitellut kuinka on taas ihanaa kun Vaimo lähtee töihin ja saan olla aivan rauhassa päivät maalla, mutta olinkin lupautunut huolehtimaan pienestä koululaisesta syksystä kevääseen. Asiaa ei voinnut laittaa humalankaan piikkiin, olinhan ollut jo ilman viinaa kaksi ja ½ vuotta.
Mukavaa on ollut pikkumiehen kanssa, sitä en kiellä. Voimat vaan eivät aina tahdo riittää. Pikkumies joskus sanoikin kun häntä hain koulun portilta, että; "ai, sä oot taas noin kipee, mennää sit suoraa mummulaa". Kaiken ne huomaa.
Mukavaa kesän jatkoa sulle sinne!! :)
Sinulle myös lempeää, vapauttavaa omaa aikaa, ihanaa kesää =)
sirkkis:
Joskus vain katsoo ja ei näe..
ja onneksi sitten joskus näkee, sen mikä on aina ollut, mutta ei ole nähnyt =)
Jael:
Kun olemme yhteydessä sisäiseen lapseemme, säilytämme yhteyden, hän ei katoa..
halit sulle =9