"Tuulesta, hylätystä verkonkuivaustelineestä, repaleisesta verkosta sen kuulin: maailman aukeamisen , maailman syvän kutsun äänen."

Pitkästä aikaa maalailin isolle kankaalle.

Keltainen ei kuulu ihan tavanomaisimpiin värimaailmoihini,
mutta tuo loistava, viipyvä aurinko on kait syynä..






Kurkisteleva poikanen, kuuluu osana tähän keltaiseen maailmaan..






Tämän "unimaailmani" tein saaressa, Ahvenanmaan puolella.
Sekin on hiukan muuttunut tästä.
Vein sen eilen kehystettäväksi.

Olen ollut hieman hukassa uuden tietokoneeni kanssa.
Kuvat sinkoilevat ties minne. En osaa/pysty rajaamaan niitä.
Tänne blogiinikin olen yrittänyt monta kertaa onnistumatta.
Ehkäpä pikkuhiljaa opin selviytymään tämän uuden koneen kanssa.

Aloitin juuri lukea " He eivät tiedä.." , vaikka niin monet ovat lopettaneet sen kirjan kesken..