virtausta elämään

"Yksi elämän suurimmista arvoituksista on ajan arvoitus. Kaikki, mitä meille tapahtuu, tapahtuu ajassa. Aika on se voima, joka tuo eteemme kaikki uudet kokemukset. Kaikkea ihmiselle tapahtuvaa valvoo ja määrää aika. Hetki on "pyhiinvaelluspaikka", jonne olen matkalla. Vaikka keho vanhenee, kuihtuu ja haurastuu, sielu suojelee tuota haurautta aina. On tavattoman lohdullista tietää, että keho on osa ihmisen sielua. Sielu kietoo kehon suojeluksiinsa ja pitää siitä huolen."-kelttiläistä viisautta. Uusi Vuosi alkaa huomenna. Haluan pysähtyä ja miettiä, mitä se minulle merkitsee? Minä itse luon sille ajalle merkityksen. Mikä on minun "pyhiinvaelluspaikkani"? Haluan kulkea kohti valoa, kohti rakkautta, kohti ykseyttä, sitä ykseyttä , joka tarkoittaa, että me kaikki olemme yhtä. Meissä kaikissa loistaa se kirkas valo sisällämme, pehmeä lämpö ja pyytteetön Rakkaus. Luopumalla, antamalla, olemalla se, joksi minut on luotu, voin kulkea sitä kohti. Toivotan sinulle oi...

Eilen katselin joulukalenterini enkeleitä. Mietin, että taidan varata ens vuoden joulukuuksi Kirjava-galleria tilan, jos se vielä sattuis olemaan vapaana ja laittaisin enkelini näytille, ilahduttamaan ihmisiä. Kirjastossamme on pieni taidenäyttelytila: KIrjava-galleria, jonne halukkaat saavat laittaa omat työnsä esille. Tila pitää varata etukäteen. Se on hyvin suosittu, keskeisen sijaintinsa, ihmisten paljouden ja ilmaisuutensa takia.. Menin kirjastoon hakemaan, minulle saapuneet, varaamani kirjat. Kirjastotyöntekijä kysyi minulta, että enkö voisi tuoda tekemiäni kortteja esille tammikuuksi? Tilaa ei ollut kukaan varannut, joten se jäisi tyhjäksi. Ehdotin, että jospa toisinkin enkeleitäni. He innostuivat ajatuksestani ja lupasin kiikuttaa tauluni huomenna eli siis tänään. Kummallista, hassua...ei pelkkä sattuma!! Kotona keräilin enkeleitäni kasaan. Valitsin näyttelyyn 11 enkeliä. Laittelin niitä kehyksiin, joita löysin vanhoista töistäni. Ainoa harmitus, mutta pikkuinen, on se että ke...

Miten erillainen tuo kuva tytöstä onkaan. Eilisen kuvan otin piirroksestani keittiön lampun alla ja tämän päiväisen, olen ottanut ulkona, lumisateen aikana.. Niin erillainen voi olla myös mielemme eilen ja tänään, vaikka mitään erityistä ei ole tapahtunut. Mieli on kuin vesi, kuin tuuli.. Hämähäkki ei koskaan rakenna verkkoaan kahden kovan kohteen,kuten kahden kiven, väliin. Jos se niin tekisi, niin tuuli raastaisi verkon hajalle. Kun tuuli alkaa puhaltaa, verkko taipuu ruohonkorren mukana, kunnes puuska hellittää, silloin verkko palautuu entiselle paikalleen etsien taas tasapainon. "Ihminen kohdistaa usein mieleensä hurjasti painetta. Kun hän kovettaa näkemyksiään ja uskomuksiaan, hän menettää kaiken joustavuuden, joka suo hänelle suojaa, yhteenkuuluvuutta ja turvaa. Joskus paras tapa huolehtia sielustaan on löytää jälleen joustavuutta käsityksiin, jotka ovat kovettuneet ja kiteytyneet mielessä, ne nimittäin vieraannuttavat ihmisen hänen omasta syvyydestään ja kauneudestaan....

"Kuuntele, kuuntele tämä ihmeellinen ääni tuo minut takaisin todelliseen itseeni." Mikä estää minua olemasta onnellinen juuri nyt? Hengitän, olen läsnä, tämä on ihmeellinen hetki. Olen hukannut hymyni.. iloni on häipynyt.. Kaikki on hyvin. Kaikki meni hyvin: Joulu, sen odotus, tuoksut, kodin koristaminen, lahjat , ruoat, läheiset... Silti minussa, sisälläni, mielessäni on kaipuu, on ikävä.. On vain niin kummallinen tyhjyys tässä hetkessäni, vaikka mitään ei minulta puutu.. Oikein hävettää, tämän ylenmääräisen hyvän keskellä, olla tyhjänä..

Tänään on joulukuun 24. päivä, Jouluaatto. Hyvää Joulua kaikille! Rauhaa, valoa, iloa ja rakkautta!

Tänään on joulukuun 23. päivä, aatonaatto! Joulun ihme on se, että pimeys muuttuu valoksi, pelko rakkaudeksi, kaipaus kohtaamiseksi...

Tänään on joulukuun 22. päivä. "Hyvää Joulua Sinulle jolta suru sammutti Joulun valot ja sinulle jonka Jouluyön pimeys on niin suuri etteivät sitä tämän maailman valot pysty poistamaan. Mutta surun sisar on lohdutus ja ilo itää kivun kämmenellä. Ei minulla Sinulle viisaita sanoja otan kädestä ollaan hiljaa yhdessä. Kuunnellaan. Hiljaisuus puhuu enemmän kuin ihminen paremmin kuin kukaan. Koskaan. Hiljaisuudesta voi palata voimakkaana rohkeana iloa täynnä."-Maaria Leinonen