Siirry pääsisältöön

Jyväskylän kesään..

Lähden aamusella huomenna, muutamaksi päiväksi Jyväskylään, syntymä- ja entiseen kotikaupunkiini.
Melkein kaikki läheiset sukulaiseni asuvat siellä:äitini, isäni, siskoni, veljeni, serkkuja...

Samalla kun käyn sukuloimassa, otan nautinnolla Osaa jyväskylän kesän kultturelliseen antiin..

Huomenna illalla menen katsomaan japanilais/usalaisen MOENO WAKAMATSUN tanssiesitystä.
Tyylillisesti MOENO lähenee japanilaista butoa, jossa liike syntyy kehosta sisäisten impulssien ja mielikuvien kautta. Sydän ja sielu ikäänkuin näyttävät tietä jota kehon täytyy seurata...

Osallistun hänen kolme päiväiselle tanssikurssille "Sculpting time"..
Hän tekee työtä tavanomaisten taidekäsitteiden ulkopuolella, päämääränä suora kommunikointi ajan ja paikan kanssa. Keskeistä hänelle on syvällisen ilmaisun löytäminen fyysisen liikkeen avulla. Hän sekoittaa useita eri tanssityylejä, joskin hänen ilmaisussaan on vahvasti läsnä BUTO-tekniikka..






Tässä minun näkemyseni butosta....liike lähtee sisäisistä impulsseista, eläen, eläyten, ei suorittaen, kopioiden...

Ja siis olen poissa näistä maailmoista sunnutaihin asti...nauttikaa sisäisistä impulsseistanne!!!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Oi sinä intomieli, hienoa! Kiva sitten taas kuulla tuliaisia kun tulet. Oikein, oikein hauskaa ja antoisaa matkaa :-)
7. heinäkuuta 2009 klo 18.37
Anonyymi sanoi…
Ihan kuin itse tanssisin, sponttaanisti ja tunteella. Antaen musiikin viedä. Toivottavasti nautit esityksestä!
7. heinäkuuta 2009 klo 19.54
Pilviharso sanoi…
Just kaikkea kivaa - jes! Jyväskylä on muutenkin ihana kaupunki.

Yritin eräänä päivänä tanssia yksin kotona - ei tullut sisältäni vielä kuin surun jähmentämiä liikkeitä, mutta hyväksyn sen.
7. heinäkuuta 2009 klo 21.35
Yksinäinen susi sanoi…
Mukavaa matkaa!

Kiinnostaisi minuakin tuo Moeno Wakamatsun esitys.
Varmasti kauniin näköistä.
7. heinäkuuta 2009 klo 21.55
Rita A sanoi…
Ihania värejä, liikettä, taidetta, näkemystä sinun sivuillasi. Olen joskus yrittänyt valita kumpaan blogiini vien linkkisi, mutta sitten se on jäänyt. Nyt vien sen Arkiterapeutti Kopsiin, sinnehän se selvästi sopii :)
8. heinäkuuta 2009 klo 4.42
Unan blogi sanoi…
Ihanat tanssikuvat! ;D
Niissä selkeästi soi...


Hyvää matkaa siulle.
8. heinäkuuta 2009 klo 8.30
BLOGitse sanoi…
varmaan vaikuttava tanssiesitys ja kurssi myos...mielenkiinnolla odotan postaustasi 'miten meni'...enjoy!
8. heinäkuuta 2009 klo 14.43
hanne virtauksesta sanoi…
Sydämelliset kiitokset teille kaikilla kommenteistanne, hyvän matkan ja kurssin toivotuksistanne...oli ihanaa, antoisaa...mut kiva olla taas kotaona omassa sängyssä...
12. heinäkuuta 2009 klo 11.36
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

" Minäkö se olin?

Ja miten vuoret kuu pensaat täydessä loistossaan jo lentelivät läpi pääni !" R.Liehu
1 kommentti
Lue lisää

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
6 kommenttia
Lue lisää

Valo minussa...ja sinussa...

Huomenna on 1. adventtisunnuntai. Taidan mennä kirkkoon. Vuosi vuodelta olen herkistynyt kuulemaan tuota hiljaista kuiskausta sisälläni. Aiemmin pysähdyin mutta jatkoin omaa polkuani. Tänään haluan pysähtyä ja kuunnella. Nyt ymmärrän ja haluan elää tuon ihmeellisen totuuden, että Sinä asut minussa! Se on minusta niin ihmeelisen ihana juttu. Joku minussa on muuttunut. Joku ihan pieni mutta niin suuri. Olen tarvinnut monia raskaita, monia surullisia asioita elämääni, ennenkuin olen ymmärtänyt.... Olen kiitollinen, että olen löytänyt tuon Valon, joka asuu minussa, sinussa ja kaikissa ihmisissä,eläimissä, kukissa, puissa ja kivenkin sisällä. Tuo herkkä, hauras Rakkaus.. "Kun kutsuit minua, nukuin muurieni varjoissa enkä kuullut sinua. Sitten töytäisit minua käsilläsi ja heräsin kyyneliin. Näin että aurinko oli noussut, vuorovesi oli tuonut tullessaan syvyyden kutsun ja veneeni oli valmiina, keinumassa tanssivilla aalloilla."-Tagore Ihanaa pikkujoulua ja huomisen 1. adventtia tei...
11 kommenttia
Lue lisää