"Siunaa tämä sade, joka kastelee selkäni,
olen kylmä pelto ja sumu nousee kuuta kohti.
Siunaa ääni, joka kiirii peltojen takaa
halki ajan ensimmäisistä puista.
Siunaa kevyt viini, joka tihkuu rungosta
rosoisen tien varrella
ja huuhtoo haavoistani usvan."N.Rauhala
"Mitä tahansa läsnäolevaan hetkeen sisältyykään, ota se vastaan niinkuin olisit valinnut sen.
Toimi aina sen kanssa, älä sitä vastaan.
Tee siitä ystäväsi ja liittolaisesi, älä vihollistasi."E.Tolle
Aurinko paistaa ulkona ja herättelee kevään syliin.
Minun suruni on tullut pintaan.
Olen pysähtynyt ja kohdannut itseäni.
Pääsiäisloma ja sen jälkeen lukiolaisten koeviikko.
Olen saanut tavallaan olla pois koulusta parisen viikkoa.
Olen huomannut, että nuorempi tyttäreni on hiipinyt yhä kauemmaksi. Hetkiä, jolloin hän on se oma itsensä, on niin vähän.
En tiedä, johtuuko se keväästä, johtuuko se lääkityksestä, johtuuko se siitä, että skitsofrenia hänessä kehittyy, muuttaa aivoja?
En tiedä, pitäisikö minun tietää? Pitäisikö minun tehdä jotain?
Haluan löytää psykiatrin, joka on erityisesti zoomautunut skitsoferian sairauteen.
Tilaan hänen luokseen ajan ja menen ensin itse keskustelemaan ja kyselemään häneltä tietoja. Usein parhaimmille lääkäreille ei saa aikaa, heillä on jo liikaakin potilaita.
Minusta tuntuu, että nykyinen terveyskeskuksen psykiatri, joka hoitaa tyttäreni lääkityksen, ei paneudu täysin.
Näin varmaan tuntuu kaikista äideistä, joiden lapsi on hoidossa vaikean sairauden takia.
"Sade herättää meidät ohimennessään,
katson silmiäsi,
lähempänä kuin koskaan
on käden lämpö ja viileys."N.Rauhala.
olen kylmä pelto ja sumu nousee kuuta kohti.
Siunaa ääni, joka kiirii peltojen takaa
halki ajan ensimmäisistä puista.
Siunaa kevyt viini, joka tihkuu rungosta
rosoisen tien varrella
ja huuhtoo haavoistani usvan."N.Rauhala
"Mitä tahansa läsnäolevaan hetkeen sisältyykään, ota se vastaan niinkuin olisit valinnut sen.
Toimi aina sen kanssa, älä sitä vastaan.
Tee siitä ystäväsi ja liittolaisesi, älä vihollistasi."E.Tolle
Aurinko paistaa ulkona ja herättelee kevään syliin.
Minun suruni on tullut pintaan.
Olen pysähtynyt ja kohdannut itseäni.
Pääsiäisloma ja sen jälkeen lukiolaisten koeviikko.
Olen saanut tavallaan olla pois koulusta parisen viikkoa.
Olen huomannut, että nuorempi tyttäreni on hiipinyt yhä kauemmaksi. Hetkiä, jolloin hän on se oma itsensä, on niin vähän.
En tiedä, johtuuko se keväästä, johtuuko se lääkityksestä, johtuuko se siitä, että skitsofrenia hänessä kehittyy, muuttaa aivoja?
En tiedä, pitäisikö minun tietää? Pitäisikö minun tehdä jotain?
Haluan löytää psykiatrin, joka on erityisesti zoomautunut skitsoferian sairauteen.
Tilaan hänen luokseen ajan ja menen ensin itse keskustelemaan ja kyselemään häneltä tietoja. Usein parhaimmille lääkäreille ei saa aikaa, heillä on jo liikaakin potilaita.
Minusta tuntuu, että nykyinen terveyskeskuksen psykiatri, joka hoitaa tyttäreni lääkityksen, ei paneudu täysin.
Näin varmaan tuntuu kaikista äideistä, joiden lapsi on hoidossa vaikean sairauden takia.
"Sade herättää meidät ohimennessään,
katson silmiäsi,
lähempänä kuin koskaan
on käden lämpö ja viileys."N.Rauhala.
Kommentit
Tiedän skitsofreenikkoja, joilla menee ihan hyvin ja sitten niitä, joilla ei mene. Terveyskeskushoidetuilla menee huonoimmin! Seuraan likeltä, koska esim. ystäväni siskolla tämä sairaus.
Nuo kirjoittamasi ajatukset ovat kauniita, haikeita ja kaikkeen niin hyvin sopivia. Halaus!
Eikö ole jotain yhdistystä omaisille?
Yritän etsiä..
Ainakin Turusta...
lumiomena:
On vaikea joskus olla lähellä vain äitinä..
Kiitos sinulle lumiomena!
hannele:
toivon niin...
Täällä minun pikkukaupungissani ei ole..
turussa (73 km) olisi..
Maria:
Kiitos sinulle..
Joskus vain on niin vaikea tietää, pitäisikö jotain tehdä...onko kaikki niin hyvin kuin mahdollista..
Toimi aina sen kanssa, älä sitä vastaan.
Tee siitä ystäväsi ja liittolaisesi, älä vihollistasi."E.Tolle
Tämä lohduttaa kovin. Äitien tuska, äitien ilo - yhteinen on. Vammaisen pojan äitinä aavistan tunteesi. Elätetään toivoa aina. Vaikeina hetkinäkin.
Voimahaleja Sinulle.
Yksityispuolella löytyy varmaan tarpeeksi aikaa panetua.
Kaunis runo taas Rauhalalta.
Kuka on kulkenut intiaanien mokkasiineissä erämaan halki, ymmärtää enemmän intiaaneista..
Äitien tuska, aitien lohtu, toive..yhteisiä ovat..uskokaamme valoon..
Erjuska: Samoin sinulle voimahaleja..Ne tulevat luokseni ja toimivat..ajatus on kuin teko, se lähtee eteenpäin..ja palaa takaisin..
arleena: Uskoisin, että yksityispuolella paneuduttaisiin enemmän..Viimekädessä kyse on ihmisestä kiinni...
kiitos sinulle!!
Olet kaikille aina niin hyvä.. Voimia sulle jaksamiseen ja voimia myös tyttärellesi.
Kirjailijatar:
Sain tänään viestin eräältä blogiystävältä..
Hän lähetti minulle erään psykiatrin puhelin numeron!!!
Maailma on ihmeitä täynnä.Olen niin kiitollinen!!
Lääkitys kohdalleen ja lääkäri, jonka kanssa kemiat pelaavat: Siis sinun tyttärelläsi ja lääkärillä.
Voimia Sinulle!
Uskon, että tyttärellesi löytyy apu!