Siirry pääsisältöön

kuulen kuinka ruoho kasvaa...




Aloin eilen lukea Susan Fletcherin uutta romaania " Noidan rippi".
Sain innoituksen taas kerran, Leena Lumilta.
Olen hänelle niin kiitollinen, ilman hänen blogiaan, olisi jäänyt moni upea kirja lukematta.

Eilen olikin hieman noitainen fiilinki itselläni.

Olen kiitollinen myös meidän pikkukaupunkimme kirjastolle.
Kaikki upeat uutuudet löytyvät sieltä ja heti.





Tämä tyttönen syntyi äsken.
Siinä on selvästi noidan menttaliteettiä.

Se maailma, jossa elän, tulee melkein aina, selvästi piiroksiini.


Kommentit

arleena sanoi…
Mukavia lukuhetkiä.
Avletto sanoi…
Wau vaikuttava tuo korvapuustilettityttösarja. Noitamainen tummuuskaan kolmannessa ei kiehtovuutta peitä.
Eikä katselijaa pois peloittele.
Oot tosi taitava, tyttösi kovin eläviä.
arleena:
voi kiitos sinulle =)=)

Avletto:
Kiitos sinulle ...
mikä se sun osoitteesi olikaan, jos v aiks joku tyttö haluaisi tulla tervehtimään=)
sylvi sanoi…
Salaperäisen näköinen tyttö.
Mukavia lukuhetkiä.
Avletto sanoi…
Osoitteeni on helppo muistaa. 8438 ja lähiosoite on laiva elikkä Morgenstjerne.
Tervetuloa :)
Jael sanoi…
Kaunis tyttönen! Leenalta olen minäkin saanut hurjasti vinkkejä,ja jopa löytänyt lukemisen uudelleen,hänen kauttaan:)
SusuPetal sanoi…
Tytön silmissä asuu noituuden lisäksi suru.
Halaus tytölle.
Kirjailijatar sanoi…
Mutta niinhän taiteessa onkin, omat tunteet ja tunnelmat tulevat läpi. Minä halusin lapsena olla noita, se johtui varmaan kirjasta Anni Manninen.
Maria sanoi…
Upea kuva !Ja voi kiitos niin kaunis kuvasi saapui .Se on kuin runo.
Kaisa Reetta sanoi…
Kuvat taikoivat pauloihinsa.. Tuossa katseessa on kyllä jonkinlaista noituutta!
sylvi:
kiitos,
kirja ottaa mukaansa =)

Avletto:
joku tais lähteä =)

Yaelian:
On se upeaa. että täältä saamme innoituksia muuhunkin =)=)

SuSUPetal:
Asuukohan kaikkien silmissä suru, kun ihan lähelle menee,
tään maailman jutut ovat niin vaikuttavia..

kirjailijatar:
Tuo nimi kuulostaa tutulta..
minua on aina kiehtonut noituus/noidat,
naisnoidat yrttiensä kera..

Maria.


Kati.
älä vain katso liian pitkään =)=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

" Minäkö se olin?

Ja miten vuoret kuu pensaat täydessä loistossaan jo lentelivät läpi pääni !" R.Liehu

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

rakkaudesta..

"Kun ihminen rakastaa, hän avaa elämänsä Toiselle. Hänen kaikki esteensä poistuvat. Suojelevat rakenteet romahtavat. Hän antaa tuolle henkilölle täydellisen luvan astua hänen henkensä temppeliin. Hänen olemassaolostaan ja elämästään voi tulla tuon henkilön aluetta. Vaatii suurta rohkeutta päästää joku niin lähelle. Koska keho on sielussa, toisesta tulee osa ihmistä itseään, kun hän päästää tämän lähelleen. Todellisen rakkauden pyhässä liitossa kaksi sielua yhtyy toisiinsa. Ulkoinen kuori ja minuuden ääriviivat muuttuvat huokoisiksi. Nämä ihmiset tulvehtivat toistensa yli."- Anam cara, kelttiläistä viisautta. Kesätyttöni on saanut lisää kukkasia hiuksiinsa..