Tammikuusta asti pelkoa,
helmikuusta ahdistusta
mutta toivoa ja uskoa kaikesta huolimatta..
Eilinen poisti kaiken pelon, huolen tuskan.
Kaikki vapautettu
vain iloa ja kiitollisuutta..
Toissailtana pyysin kaikki rakkat,
jotka ovat nukkuneet pois,
isäni, exmieheni vanhemmat
mukaan tukemaan , siunaamaan, tuomaan valoa
ja he olivat mukana.
Olemme niin kiitollisia.
Tyttäreni vapautettiin kaikesta syyntakeettomana.
Me emme ole koskaan yksin.
Meitä aina kannetaan.
Haluan nähdä tämän kauneuden, tämän rakkauden ja valtavan valon, joka on aina läsnä,aina ympärillämme.
Me voimme aina kietoutua siihen . Olemme turvassa, rakkauden syleilyssä.
Jakakaamme sitä eteenpäin kaikille ja kaikelle.
Kommentit
Kaikkea hyvää sinulle toivon.
Rakkaudella....
Aurinkoista, iloista äitienpäiväviikonloppua, Hanne♥
Heikkoudessa ja herkkyydessä on voimaa! Ollaan kiitollisia siitäkin!
Itse en osaa huolehtia etukäteen.
Ihmeellinen voima on meidän ajatuksillamme..
ne vangitsevat, rajaavat, supistavat meidät
tai vastaavasti laajentavat, vapauttavat, vahvistavat...
Kun on kyse omasta lapsesta, hänen sairaudestaan ja siitä johtuvista, tahattomista tekemisistä,
en pysty, en voi olla rauhaisessa mielentilassa, vaikka kuinka ymmärrän, että murehtiminen ei auta, mikään ei auta,voi vain olla rakkaudessa ja odottaa...
Aika levollinen olin kaikesta huolimatta ja tiesin, että näin tapahtuu, kaikki vapautus kaikesta♥
En halua kertoa yksityiskohtia, niillä ei ole merkitystä ja ne eivät olen minun , ne ovat tyttäreni, vaikka olenkin vahvasti ollut mukana, niin kuin aina...
Kiitos teille mukanaolostanne!