Siirry pääsisältöön

"...sillä kaikki mikä katoaa, on sinun kämmenelläsi..



ja häipyvät hetket
kauneutta kukkivat




säilyvät iäti tuoreena
Sinun seppeleessäsi"-Tagore


Kommentit

Hanneles boktips sanoi…
kauniit hetken usein lyhyitä
arleena sanoi…
Kaunis tuo ylimmäinen. Utuinen ja arvoituksellinen.
Huopalintu sanoi…
Utuisen herkkiä kuvia, kuin häipyvät hetket.
Ystäväni, miksi sinipukuinen tyttö on niin surullisen näköinen... kaunis, mutta surullinen.

Ihanaa viikonloppua sinulle.♥
Harakka sanoi…
Kauniit ja hyvät hetket häipyvät, kuin kuvissasi tunnelma.
Mutta jos ne kestäisivät kauan, niitä ei enää tuinnistaisikaan .
Hyvää viikonloppua sulle!
Hannele:
..ja tuntuvat kuitenkin niin pitkiltä..

arleena:
Kiitos arleena.
Tykkään noista hauraista kuvista itse.

trina:
kiitos trina
muistojen kuvajaiset menneestä..

Irmastiina:
Suru on aina läsnä,
ainakin minun päivissäni
vaikka iloa on enemmän..
Suru tulee kuvina ulos sisältäni
ja kuvia riittää..=)


Harakka: Kiitos =)
Kauneutta löydämme niin paljon hetkinämme..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

" Minäkö se olin?

Ja miten vuoret kuu pensaat täydessä loistossaan jo lentelivät läpi pääni !" R.Liehu

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

Uusi Vuosi ja pakkanen

Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.