Yön pakkasen jäljiltä koko maailma näyttää valoisalta, kirkkaalta kuin koru.
Luonto on täynnä taidetta, koskettavaa, vaikuttavaa.
Pilkun tassutkin säilyivät melkein puhtaina.
Mietin metsässä luottamusta.
Miten vaikeaa on aluksi luottaa täydellisesti, että kaikki elämässä järjestyy ja sujuu juuri oikealla tavalla, oikeaan aikaan. Luottaa niin vahvasti, ettei itsen tarvitse stressata, murehtia, keksiä keinoja onnistumiseen. Voi vain hengittää vapaasti ja olla.
Olen oppinut vähitellen melkein tuon vapauttavan heittäytymisen isomman käsiin, isoon luottamukseen.
Kuinka saada toinen ihminen ymmärtämään ja luottamaan. Se on aina jokaisen oma, joskus hyvinkin pitkä polku. Se on oivallus, joskus hyvinkin pieni, joka johtaa suureen muutokseen itsessä.
Kaunista huurteista sunnuntaita teille ♥
Kommentit
Yleensä se on.
Mukavaa, rauhallista ja hyvää sunnuntaita!
Pakkasen koristelema metsä kuulostaa kauniilta!
Ja ihanat kuvat jälleen!
Haleja Hanne!
Välillä sitä osaa luottaa ja olla murehtimatta mutta sitten tulee taas päiviä kun ihan turhaan murehtiin pieniäkin asioita. Olemme siis vain ihmisiä.
Olisi hyvä oppia luottamaan ja olla murehtimatta ja antaa huolet vahvempien hartioiden kannettavaksi.
Kauniisti taas piirsit.♥
Luojan siveltimen vetojen jäljiltä koko maisema hohti tänään valkeassa hunnussaan. Lumouduin minäkin. Kunhan ensin olin toipunut säikähdyksestäni karkulaisen kanssa:)
Sanasi kertovat paljon. Mikään ei tapahdu turhaan. Ei sattumalta.
-♥- Halaus luoksesi!
Niin, sinulla on hyvä elämänohje,
niin se kantaa ja antaa parasta..
Kivaa tätä alkavaa viikkoa=)
Yaelian:
Olen oppinut luottamaan ja huomaan miten surujen, murheiden, mutkien kautta se rakkaus ja valo löytyvät. siellähän ne ovat aina olleet .
ihanaa tätä päivää sulle ja alkavaa viikkoa..
Hannele:
Suloinen, ihana aurinko, se paistaa kaikille. Iloa päivääsi!
Sylvi:
kiitos kauniista sanoistasi.
halaus sulle =)
tinttarus:
kiitos..
sanoissasi on kultaa, valoa, rakkautta♥