Rakas Vempula -kissani jäi 2.8 auton alle ja kuoli.
Löysin hänet sattumalta.
Hautasin vempulan pieneläinhautausmaalle, sillä oma pihamaani on niin kova, kivinen ja kallioinen.
Vempula oli melkein 10 vuotta vanha, joten onneksi hän kerkesi elämään ihanan elämän.
Vaikka ymmärrän, hyväksyn, silti Vempulan poismeno satuttaa, koskee ja suru jää..
Tein Vempulalle muistokiven ( 25x30 cm).
Luulen, että en vie sitä haudan päälle, vaan jätän omaan pihaani...
Koko elämämme harjoittelemme luopumista.
Viimein joudumme luopumaan omasta elämästämme.
Surun keskellä olen lähellä kaikkeutta, lähellä suurta lempeyttä, valoa ja rakkautta.
Surussa on hyvä olla.
Kommentit
Lemmikistä luopuminen on aina iso suru.
Elämä on luopumista, näin se on.
Kauniin taulunpiirsit.
Muistot kyitenkin jäi.
Kotiin tullessa jopa kuulee pehmeiden tassujen tassutukset.
Tiedän miltä rakkaasta lemmikistä luopuminen tuntuu.♥
Onneksi Vempula sai elää pitkän elämän. Luonasi hyvässä hoidossa.♥
Hyvän elämän vapaudessa sai lemmikkisi elää.
Hyvän elämän vapaudessa sai lemmikkisi elää.
Sanoit osuvasti, miten harjoittelemme läpi elämän luopumista. Sitähän tämä on, elämänmittainen matka rakastaa ja luopua - kun aika on.
Suru on silta rakkaan luo.
Upeaa, että taiteesi antaa Sinulle tälläisen mahdollisuuden käsitellä ja kohdata surua, toivon syvästi että kaikki ihmiset oppisivat samoin löytämään sisältään oman elävän luovuudenvoimansa.