Siirry pääsisältöön

maalausta..









Olin elokuussa "Blooming course"-nettimaalauskurssilla.
Pohjia jäi kesken tai sellaiseksi, joista en ollenkaan pidä.
Aloitin maalailla tätä pari viikkoa sitten. Sen värimaailma muuttui päivästä toiseen erilaiseksi.

Ylin maalaus on toissapäiväinen.
Muutin sitä eilen , keskimmäinen.
Muutin tänään, alimmainen.
Värit luonnossa ovat selvästi paremmat.

Kuuloistelen, saako tuo jäädä, ainakin hetkeksi...

Kommentit

Ihastelen aina taidemuseoissa käydessäni maalauksia, etenkin jos niistä on esillä monia eri vedoksia, ja yhdistän sen takia kuvataiteet kirjallisuuteen; versioita tehdään, tehdään, muokataan. Kauniita ovat mielestäni nuo kaikki versiot :)
arleena sanoi…
Kivahan taulusta tulee.
Kiiris sanoi…
Luovaa, ihanaa mielikuvittelua.... ja koko ajan paranee♥
Heti ekasta kuvasta tuli mieleeni uusi vuosi...raketit taivaalla räiskyvät...:)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

" Minäkö se olin?

Ja miten vuoret kuu pensaat täydessä loistossaan jo lentelivät läpi pääni !" R.Liehu

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

Uusi Vuosi ja pakkanen

Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.