Siirry pääsisältöön

rakentelen näyttelyä, vaikka en edes tiedä, saanko tilan ja jos saan, niin milloin..





Hänkin haluaa päästä mukaan.
Olen maalannut häntä muutamana päivänä.
Alun alkaen hän oli mustavalkoinen, pari vuotta sitten piiretty.
Jotenkin haluaisin säilyttää mustavalkoisuuden, mutta värimaailma tuo lisää jotain, toivottavasti ei vie pois herkkyyttä.









Hänet olen tehnyt neljä vuotta sitten, kun isäni kuoli.
Tein hänet vain sinisellä ja mustalla guashilla, ohuehkolle paperille.
Viime päivinä uskalsin lisätä häneenkin väriä, akryyliä ja hiukset muuttuivat.


En tiedä vielä näyttelyni nimeä.
Teema liittyy kuitenkin naiseuteen.

Ajattelin tuoda (jos se näyttely toteutuu) sinne kuvia lapsista, nuorista ja aikuisista naisista..
Mielessäni on myös laittaa Heidi Liehun runoista säkeitä.

Yritin saada Heidin yhteistietoja, onnistumatta.
Haluaisin kysyä häneltä luvan lauseisiin ja muutenkin kertoa hänelle, kuinka hänen runonsa koskettavat minua.

Kommentit

arleena sanoi…
Hienot surumieliset tytöt.
Anonyymi sanoi…
Heidi Liehuun saanet viestin kustantajan kautta. t. Piri

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

Uusi Vuosi ja pakkanen

Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.

Tänään näin tämän kevään ensimmäiset sinivuokot!!

Halusin rauhoittaa tätä "ruututyttöä". Nuo pompulat ovat hänen ajatuksiaan, jotka lähtevät maailmankaikkeuteen. Niin kuin meidän jokaisen ajatuksetkin lähtevät aina ja vaikuttavat kaikkeuteen. Jospa näkisimme ajatuksemme, ehkä saattaisimme muuttaa niitä. Olen ollut koko päivän liikkeessä. Kaksi pitkää metsälenkkiä Pilkun kanssa, uimassa, pihatöissä... Nyt on pakko pysähtyä, heittäytyä sohvalle hiljaisuuteen. Kaunista, rauhaisaa viikonloppua teille kaikille ♥