Olen ollut pois täältä.
Edellinen postaus on 29. huhtikuuta.
Vanhempi tyttäreni on sairastellut parin kuukauden ajan.
Nyt hän alkaa olla taas onneksi oma itsensä.
Olen ollut vahva, pelokas,
tukenut, itkenyt,
luottanut, uskonut
ja kuitenkin menettänyt uskoni, vahvuuteni, luottamukseni..
Kun oma lapsi sairastuu,
olkoon hän minkä ikäinen tahansa,
äidin maailma muuttuu,
kaikki värjäytyy saman väriseksi,
tyttären väriseksi..
Nyt sain vapautua kalliona olemisestani,
ilo kasvaa, usko ja luottamus vahvistuvat,
kiitollisuus kaikessa..
Kommentit
Kiitos lohduttavista sanoistasi <3
Itsekin pidän paljon heistä.
Jael:
Kiitos jael <3
<halauksia!