Siirry pääsisältöön

kuvat eheyttävät

Tutkimusten mukaan, jo pelkkä luontokuva rentouttaa ihmistä..

Miksi me tarvitsemme tutkimuksia..Onko asia itselle enemmän totta, kun se on tutkittu?
Onko minun helpompi kertoa siitä toiselle, kun takanani on suuri tutkijajoukko?
Miksi mitään tarvitsee toiselle todistaa?
Oma kokemus, elämys on aina lahja!!



Sanat ovat symboleita.
Ne yrittävät kuvittaa sitä monimuotoista ajatusta, joka sisällämme syntyy..
Kuinka erillaiset lähtökohdat ovatkaan kaikkien meidän ajatuksilla..
Joskus ihmettelen, kuinka me ollenkaan ymmärrämme toisiamme sanojen kautta..
keskustellessamme toisen kanssa saatamme eksyä aivan eri maailmoihin sanojemme kanssa ja silti ajattelemme aivan samoin..



Kuva vaikuttaa meihin kaikkiin vahvasti, jos annamme sen vaikuttaa sisimpäämme asti.




Kuva, väri, muoto, musiikki,ääni, luonto pystyy saavuttamaan syvimmän sisimmän kerroksen meissä.
Ns. tavalliset sanat jäävät vain pintakerrokseen. Siksi esim. pelkkä verbaalinen terapia ei kosketa sinne, jossa lukot, solmut asuvat..syvällä meissä, ikäänkuin turvassa..




Itse koin nuo edelliseen blogiini (8.08.09) valitut sanat, lauseet elävinä..
niin koskettavina, että ne saavuttivat sisimpäni...ne olivat kuin kuvia, lihallisia muotoja, värejä...en jäänyt kiinni yksittäiseen sanaan, en analysoinut niitä, en kyseenalaistanut...annoin niiden painua syvälle ja ymmärsin enemmän..




Metsä on aina ollut minulle rakas.
Sen tuoksu, äänet, valo...isot puut seisovat kärsivällisinä ja kuuntelevat uskollisina...mikään siellä ei ole turhaa...sinne voi aina piiloutua maailmalta, jos haluaa sulkeutua ...

Kommentit

Eija sanoi…
Niin on paljon rentouttavia kuvia täällä ja jopa hauska heinäseiväs:O
BLOGitse sanoi…
suomalainen on metsasta...
Huhtikuunnoita sanoi…
Menin tänään metsään marjaan ja alkoi ukkostamaan ja satamaan. Poimin marjoja kaurapellon laidassa ja ukkosen alkaessa katsoin kun pellolla satoi tiheästi ja hiljaa, auringonvalon siilautuessa sateen läpi.Oli niin kaunista.
Ukkonen jyrähteli ja sade yltyi, autolle päästyäni olin läpimärkä, mutta oloni oli seesteä ja tyytyväinen.
arleena sanoi…
Luonto ja varsinkin metsä, laajat peltoaukeat ovat rauhoittavia. Ei tarvitse ajatella, puhua eikä terästäytyä kuuntelemaan mitään. Saa vain olla ja katsella, rauhoittua.
Eija: noita heinäseipäitä ei kovin monessa paikkaa enää ole...Siitä tultt hauska mieli..

BLOGitse: Niin on =)

Huhtikuunnoita: Sulla oli hieno ja elävä kokemus...minä en ole saanut kokea kuin yhden jyrähdyksen tänä kesänä..missä ne ukkoset oikein ovat+ Tykkään ukkosenilmasta!!

arleena: olen samaa mieltä...me olemme metsää, peloa, vettä...me olemme tuulta, sadetta..!!
Yksinäinen susi sanoi…
Metsä, se kaikki luonnonrauha ja kaikki tila ja vapaus tekevät olon jotenkin niin puhtaaksi ja raikkaaksi. Ei kiire, ei melua. Se on kuin toinen maailma verrattuna tähän kylmään asfalttiviidakon kaupunkiin..
Minulle metsä on toinen kotini.
Yksinäinen susi...Metsä on kotisi..Olethan susi!!!
Asfaltti peittää ja tappaa kaiken allensa...
Hannele sanoi…
Onpa kesäisen kaunista. Eihän tutkimusten teko tyhmää, jos siitä iloa monelle, kaikki kun eivät hoksaa muuten.. Entisenä metsäihmisenä olen oppinut tykkäämään merestäkin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin