Helsinki on lähentynyt.
Matka Ukista sinne kesti vain 2 tuntia 20 min omalla citikallani.
Ennen moottoritien uutta osuutta, Hesa oli melkein puoli tuntia kauempana.
Ajoin siskoni luo, joka asuu Munkkiniemessä, 50m:n metrin päässä ystävättärestäni.
Höpötimme siskoni kanssa kiireessä päällimmäiset kuulumiset .
Oli ihana nähdä häntä, tapaamme aivan liian harvoin.
Pukeuduin ja laitoin myssyni päähän ja lähdin juhliin...
Vieraita oli kolmisenkymmentä.
Suurin osa Turun seudulta, Eurasta, Laitilasta, muutama Hesasta ja minä Ukista.
Kaikilla oli jonkinlainen hauska päähine.
Ystävättäreni asuu aivan uudessa, upeassa pienkerrostalossa, melkein meren rannalla.
Valoisa, iso koti, täynnä ihania huonekaluja ja näyttäviä taideteoksia..
Tämä flamencotanssijatar-taulu on kotoisin Espanjasta.
Aivan ihanan tulinen ja mahtava kehon liike..
Voin maalata tuosta taulusta oman versioni.
Tykkään paljon tästä torsosta.
hyvin herkkä ja puhutteleva.
Alkudrinkkien jälkeen, söimme maittavan kevyehkön aterian, johon kuului katkarapuja, lihaa, salaatteja ja tietty ihana jälkiruokakakku..
Juomaa oli erittäin runsaasti.
Ruokailun jälkeen Päivi sai muutamalta ystävältään toivomiaan esityslahjoja.
Joku lauloi, tanssi, leikitti vieraita...
Oma improvisaatiotanssini muuttui ihmeelliseksi, valtavan voimalliseksi Päivin ja minun kohtaamiseksi.
Aluksi annoin musiikin, mieleni ja kehoni viedä minua siinä hetkessä.
Olin puhdasta liikettä, musiikkia, valoa..
Jossain vaiheessa otin kontaktia Päiviin.
Katsoimme toisiamme silmästä silmään ja katosimme linnunradan tuolle puolen.
Vain me olimme läsnä ja välissämme kaikki ne jutut, joita olemme yhdessä kokeneet..Kyyneleet virtasivat, hengitys, lauloi..siinä hetkessä oli kaikki...
Se oli niitä juttuja, joita harvoin kohtaa ja joista saa vain kiittää...
Siskoni otti minusta kuvan juhla-asuisena.
Istun heidän olohuoneessaan ja olen niin iloinen, kun saan olla isosiskoni kanssa ihan kahdestaan muutamia tunteja...
Niin ihana, virkistävä yhden yön juttu!!
Matka Ukista sinne kesti vain 2 tuntia 20 min omalla citikallani.
Ennen moottoritien uutta osuutta, Hesa oli melkein puoli tuntia kauempana.
Ajoin siskoni luo, joka asuu Munkkiniemessä, 50m:n metrin päässä ystävättärestäni.
Höpötimme siskoni kanssa kiireessä päällimmäiset kuulumiset .
Oli ihana nähdä häntä, tapaamme aivan liian harvoin.
Pukeuduin ja laitoin myssyni päähän ja lähdin juhliin...
Vieraita oli kolmisenkymmentä.
Suurin osa Turun seudulta, Eurasta, Laitilasta, muutama Hesasta ja minä Ukista.
Kaikilla oli jonkinlainen hauska päähine.
Ystävättäreni asuu aivan uudessa, upeassa pienkerrostalossa, melkein meren rannalla.
Valoisa, iso koti, täynnä ihania huonekaluja ja näyttäviä taideteoksia..
Tämä flamencotanssijatar-taulu on kotoisin Espanjasta.
Aivan ihanan tulinen ja mahtava kehon liike..
Voin maalata tuosta taulusta oman versioni.
Tykkään paljon tästä torsosta.
hyvin herkkä ja puhutteleva.
Alkudrinkkien jälkeen, söimme maittavan kevyehkön aterian, johon kuului katkarapuja, lihaa, salaatteja ja tietty ihana jälkiruokakakku..
Juomaa oli erittäin runsaasti.
Ruokailun jälkeen Päivi sai muutamalta ystävältään toivomiaan esityslahjoja.
Joku lauloi, tanssi, leikitti vieraita...
Oma improvisaatiotanssini muuttui ihmeelliseksi, valtavan voimalliseksi Päivin ja minun kohtaamiseksi.
Aluksi annoin musiikin, mieleni ja kehoni viedä minua siinä hetkessä.
Olin puhdasta liikettä, musiikkia, valoa..
Jossain vaiheessa otin kontaktia Päiviin.
Katsoimme toisiamme silmästä silmään ja katosimme linnunradan tuolle puolen.
Vain me olimme läsnä ja välissämme kaikki ne jutut, joita olemme yhdessä kokeneet..Kyyneleet virtasivat, hengitys, lauloi..siinä hetkessä oli kaikki...
Se oli niitä juttuja, joita harvoin kohtaa ja joista saa vain kiittää...
Siskoni otti minusta kuvan juhla-asuisena.
Istun heidän olohuoneessaan ja olen niin iloinen, kun saan olla isosiskoni kanssa ihan kahdestaan muutamia tunteja...
Niin ihana, virkistävä yhden yön juttu!!
Kommentit
Ymmärsin heti, mitä tarkoitit tuolla tanssilla...minä en ole mikään tanssija, mutta kun musiikki alkaa viedä ja katse kohtaa katseen, on se paras ystävätär tai armaani, niin se on menoa. Ihmeellisisntä, että sisältäni löytyy useimmiten latino, vaikak olen niin arktinen sielu...pelkkää lunta...
Kiva hattuteema. Itse asiassa olimme tänään istumassa parhaan ystäväni ruokapöydässä järven rannalla todellisessa helteessä ja suunnittelimme hänen 40 -vuotisjuhiaan.
Tuollaisille kutsuille minäkin haluaisin. =)
Ihastuttavaa että maailmassa on vielä kaunosieluja. =)
PS: tuo eka hattu nainen on kuin Anne Pohtamo
Kuulosti mukavalta synttärijuhlalta, vapauttavalta. Ainakin kun kerroit omasta lahjasta si.
Munkkiniemi on kaunista kaupunginosaa, meri ihan lähellä, paljon vihreyttää, lähellä keskustaa...
Nuo värit ovat just nyt itselleni kotoisia..
SusuPetal:
Kakku oli aivan super ihana..
Maria:
Yksi vuorokausi voi antaa niin paljon jytyä tähän kivaankin arkeen..
Leena Lumi:
minäkin tykästyin siihen kiinalaiseen senkkipiironkiin..
Juhlat ovat ihania.Jokainen voi tehdä omanlaisensa, rohkeasti, luovasti ja yhteisöllisyys antaa niin paljon..
Una:
Ei kun Una juhlia järjestämään..vaikka kesälle tai valolle..
Minäkin aion pian jotkut pippalot järjestää..
Ari:
Kuvassa silmät muistuttavat Annen silmiä, ei muu..
Millaisen hatun sinä oisit valinnut?
arleena: hattuteema ja jokin muukin pukeutumiseen liittyvä useasti vapauttaa "ongelmasta" mitä mä laitan päälle??
Huivijuhlakin vois olla kiva..
Muistan kun lapsuudessani/nuoruudessani kutsuttiin tyttöjä pimuiksi, jotka käyttivat huivie määrätyllä tavalla..ihmiset ovat jotenkin aina suppeita, rajallisia..
Kirjailijatar:
sain paljon eväitä reppuuni..iloa, energiaa, uusia ystäviä, tarinoita..
Verna:
ihastuin tuohon omaan myssyyni, että voisin laittaa sen vaiks kevätjuhliinkin..=)
Aloitin uuden blogin, kun tuohon Pohtija-iitaan en päässyt. Nyt se saa sitten olla ja tässä uudessa sitten kirjoittelen ja kuvailen.
Ja niin tosi hienoja hattuja teillä siellä olikin.
Siellä oli paljon hyvää tunnetta mukana, hienoa!
Nämä oli toiset hattujuhlat mun elämässäni..
Tykkään, ei tartte fööailla hiuksiaan..
V oisi olla myös huivijuhliakin, tykkään huiveista..
harakka: Oli todella hauskat juhlat, hyvinen syömisineen ja juomiakin yllin kyllin, vaiks mä en hirmusti naatiskele, hieman kuoharia ja se riitti..
Tuo tanssi... Minäkin olen tanssilla vietävissä, joskus sitä kutsun, yleensä se vain tulee ja vie, mutta ei väksin luonnu. Jo nuorena huomasin, että kirstyvä pipo löyseni sitä mukaa kun tajunta tanssien laajeni.
Sinä sitten tanssit!!!!