Siirry pääsisältöön

"varas unohti ottaa kuun ikkunasta"



"Luopuminen ei ole koskaan maailmallisen poistamista, vaan sen hyväksymistä, että
ne menevät pois".

Kuljemme läpi elämämme haalien tavaraa, ihmisiä ja todistuksia pätevyydestä. Ohitamme sen tosiseikan, että mitä enemmän meillä on sellaista, joka vaatii huolenpitoa, sitä raskaampaa elämästämme tulee.

Tapa miten käytämme mieltämme on tapa, jolla elämme elämäämme.

Uskossa ja taiteessa mysteeri on itse valo.
Mysteeri on kutina , jota et voi raapia, henkisten ja luovien matkojen liikkeelle paneva voima.
Mysteeri on aina läsnä ja odottaa jokaisessa hetkessä, jokaisella askeleella.
Jokaisessa taiteessa on mysteerinsä, henkinen rytminsä.


Emme tiedä, että olemme jo se, joksi koetamme tulla.
Jokainen meistä on jo taiteilija, ymmärsimme sen tai emme.
Älä odota mitään taiteessasi, elämässäsi.

Kun opit luottamaan itseesi ehdottomasti, sinun ei enää tarvitse todistaa mitään taiteesi kautta. Annat sen vain tulla esiin ja olla sellaista kun se on.

Ajatukset kirjasta "Zen ja luovuus"-J.D.Loori




Nämä kuvat annoin vain tulla illan hämärässä tänään..

Enkeliarvonta on maanantaihin asti.Ks edellinen postaus.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Viisaita sanoja!
Ja kauniita kuvia!
Jälleen :)
kaisu marjatta sanoi…
kuvasta tulee mieleen 6v tyttärentytär, hänellä on hiukset noin kahden puolen, kun käy balettikoulussa ja tuollainen laiheliinikin on.

ajatelmat oli niin syvällisiä totuuksia että niitä pitää vain imeä itseensä.. kiitos
Yksinäinen susi sanoi…
Joskus on hyvä antaa kuvien vain tulla. Kuvat sisältävät salaisuuksia. Myöhemmin ne ehkä kertovat jotain, mitä ei ollut ehkä koskaan ennen ajatellutkaan.
Ajattelin tänään piirtää jotain...antaa kuvan vain syntyä.

Tyttö on kaunis. Hänen kasvoissaan on jotain hyvin rauhanomaista. En osaa pukea sanoiksi. Mitä hän merkitsee sinulle itsellesi?
Anonyymi sanoi…
Ei kait unohtanut, olisi ollut liian iso kiekko taskuun ja kädessä pitäessään olisi paljastunut.
Toisinaan itsekin vahvistan avoimella kirjoituksella itseäni.

Pai :)
Kauniit kuvat, viisaiden sanojen kera.
Pepi:
Kiitos pepi=)=)

aikatherine:
Kiitos sinulle kommentistasi.
Pikkuballeriinat ovatkin niin herkkiä, ihania, laiheliineja plie'neineen..
Sanat avaavat joskus, saavat ajatuksen hiljentymään..

Yksinäinen susi:
Aina ei löydä sanoja tunteille, ajatuksille, jonka kuva nostattaa..
eikä edes tartte..
Itse huomioin, että tääs tytössä on paljon samaa kuin enkelissäi..
Aina yllätyn, kuka sieltä tulee, minua kohtaamaan..

Liirum:
Kirjoittaminen, piirtäminen, tanssiminen , laulaminen avaavat meitä kohti itseämme..

Irmastiina =)
halit!
sylvi sanoi…
Todella viisaita sanoja.
Kauniisti taas piirsit.♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö