Olin tänään kampaajalla. Hiukseni saivat uudet vaaleat raidat ja tasauksen. Olen ihan tyytyväinen tähän pikku ulkoiseen muutokseeni.
Kampaajalla tulee selattua kaikki viimeisimmät sisustus- ja naistenlehdet.
Katselin uutta Eeva-lehteä. Löysin sieltä hyvin mielenkiintoisen kirjoituksen Jari Ehhrootista ja hänen ajatuksistaan: "Rakkauden syvä kaipuu".
"Ehrnrooth on vakuuttunut siitä, että on olemassa muutakin kuin nariseva arki.
On olemassa kohtaamisen taso ja tapa, jossa ihminen voi antautua toisen eteen täysin paljaana ja löytää syvän henkisen ja fyysisen yhteyden.
Meillä jokaisella on sielussamme se kaikkein pyhin oma alueemme, jota yleensä varjelemme tarkoin. Pystytämme muurit sen ympärille. Silti jokainen meistä toivoo, että kykenisi jakamaan elämän kaikki alueet toisen ihmisen kanssa.
Ehrnrooth vertaa paljasta rakkautta syvään armon kokemukseen, jota ihminen ei voi ansaita eikä "tilata" luokseen. Paljas rakkaus myös lähenee jopa uskonnollista kokemusta, koska se koetaan lankeavaksi korkeammalta taholta. Sitä ihminen ei voi hallita. Se on kuin voima, joka tulee ja muuttaa ihmisen. Kuin tapa, jolla Jumala salaisesti puhuttelee ihmistä.
Rakastunut löytää yhteyden oman sielunsa syvyyteen, toisen ihmisen syvyyteen ja olemassaolon syvyyteen. Rakkauskokemuksessa ihminen tavoittaa jotain, jonka luuli olevan ikuisesti saavuttamatonta. Se on iänkaikkisen ikävän raukeamista. Järjen ulottumattomissa oleva ihme.
Tärkeimpiä asioita elämässä ei voi hallita,niiden edessä täytyy vain antautua.
Sitä rakkauskin vaatii, ehdotonta antautumista. Rakkaus on uskon asia. Jos usko rakkauteen katoaa, rakkauskin katoaa."-Eeva -lehti
Ihmettelin, kuinka en ole törmännyt noin viisaaseen tutkija/kirjailijaan aiemmin...
Hän on kirjoittanut ainakin muutamia mielenkiintoisia teoksia: mm "Rakkaudentunnustus, "Lähemmäksi kuin lähelle"...
Olin hyvin vaikuttunut ja koskettunut hänen sanoistaan.
Marssin kirjastoon tiedustelemaan, oisko joitain kirjoja häneltä.
Ei yhtään ainoata! Mutta he halusivat ostaa, ihan minun pyynnöstäni tuon kirjan "Lähemmäksi kuin lähelle", jos sitä on vain saatavilla, ja jos ei ole , niin saan sen kaukolainana.
Aivan ihanaa palvelua!!
"Rakkauden tehtävänä on pelastaa ihminen tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunteelta ja muuttaa elämä mielekkääksi läsnäolon ja kohtaamisen tunteeksi."
Olen ollut ilman parisuhdetta kohta kaksi vuotta...hassua en edes muista milloin se päättyi..
En koe elämääni tyhjäksi, enkä tarkoituksettomaksi, päin vastoin.
Rakkautta voi kokea niin monella tavoin
Koen elämäni lahjaksi, täynnä merkitystä, valoa ja pyhyyttä...arjenkin keskellä..
Tiedän, että kun hetki on , kohtaamme...Tiedän sen ja luotan, että näin tapahtuu...
Ja vaikka ei tapahtuiskaan, olen kiitollinen tästäkin elämästä..
Kommentit
Pitääpä minunkin etsiä hyvää lukemista...
Näin se on minunkin mielestäni: Rakkaus on tärkeintä; rakkaus itseen, lapsiin, kumppaniin, läheisiin,kanssakulkijoihin...
Kaikkeen Luojan luomaan!
Kiitos Sinulle "vinkeistä" ja levollista "Prinssin" odotusta!
Kaikki aikanaan...
Tapahtuu niin, kuin meille hyväksi on! Seija
Ihana valoa täynnä oleva kuva tuo talvimaisema!
Tunnelmakuvan olit näpsäissyt!
Rakkaus puhaltaa eloon elämän.
Kohde ei ole aina välttämättä parisuhteen toinen osapuoli. Meillä on luonto, läheiset, ainutkertaisen elämän koko sisältö....
Kaunis kuva.
trina: tuona kuvaus päivänä, pari päivää sitten tuuli voimakkaasti ja lumet liitelivät kilvan tuulen kans puista, oli niin kaunista...
Taru: Varmaankin se riippuu itsestään,
onko auki Rakkaudelle, antaako sen virrata sissään ja ulos niinkuin hengityksen, joka on jo iso rakkaus..
arleena:
Niin kohde voi olla kaikki maailmassa kun on löytänyt yhteyden rakkauden ikuiseen lähteeseen...
Minä olen joskus kuullut Jari Ehrnroothista, mutta en sen enempää ole paneutunut... ehkä kannattaisi! Hienoja nuo ajatukset, minusta hän on aivan oikeassa siitä mistä puhuu.
Joskus tuntuu kuin vain olisi täynnä rakkautta. Sitä ikävöi kaikkea mitä maailmassa rakastaa.
Metsä ja luonto ovat rakkauttani, samoin sudet ja koirat. Puhumattakaan perheestä ja ystävistä.
Sitä Oikeaa odotellessa kannattaa rakastaa sitä mitä elämässä on, ei sitä mitä ei ole. :)
kiitos ihanan viisaista sanoistasi...
Aivan: kannattaa rakastaa sitä mitä elämässä on...
minäkin rakastan eläimiä, melkein kaikkia, etenkin koiria, kissoja...
Googlettelin tuota J Ehrnroothia, minulle ihan outo mies. Toivottavasti saat kirjan.
Kuvasi on tosi satumainen, hieno valo.
Ja onneksi olkoon uusi tukka, se piristää kummasti aina!
Tuota olen kanssa miettinyt paljon, että miksi ihmisellä pitää olla se sisin ja salainen varjelty vaikka silti haluaisi jakaa kaiken jonkun tai vaikkapa kaikkien kanssa. Ehkä siellä jossakin syvällä sisällä on se tietous, että oikeastaan olemme kaikki yhtä, saman hengen, elämän eläväksi puhaltamia.
Jatkossa viisaita sanoja, oivallisesti mietittyjä ja taitavasti sanoiksi saatuja ajatuksia. Aina ei ole helppo saada ulos, mitä tarkoittaa, mutta sinulta sanat tulevat kuvaavasti ja hyvin.
Rakkaus on tekoja...
Aivan hurmaavaa saada istua ystävän tai läheisen laittamanpöydän ääreen, hiljentyä, pysähtyä, olla yhtä, olla läsnä ja kiitollinen...=)
Johanna:
Otin tuon kuvan tuulen puuskan keskellä pihallani..minustakin se on ihana..täynnä valoa, niinkuin tuo hetkikin oli...
Kaikki ihmiset eivät halua olla"yhteydessä" syvästi...eivät halua puhua omia sisäisiä tuntemuksiaan, vaivaantuvat jos itse alkaa kertoa sisimmästään...
me olemme niin eri vaiheessa akikki...onneksi löytyy sellaisia niinkuin sinä, joka ymmärrät, tiedät ja olet läsnä siellä sanojen ja muotojen takana...
Uuna:
Minustakin tuo kuva on niin valoisa, niin satumainen...joskus vain on siinä hetkessä ja onnistuu vangitsemaan tuon hetken..
Sinä onnistut niin usein!!
Kiitos sanoistasi, lohduttavat, tuntuu niin hyvältä!!!
hannelen paratiisi:
ja joskus saa naristakin=)..