Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.
Heittäydyn elämän virtaan. Annan virran kuljettaa minua pehmeästi, hellästi, välillä rajusti..

Kommentit
Hyva sua! :)
Haaveilin juuri miten hauska olisi jos toimisit vaikka opettajani jossain veda-kurssilla, hih.. :)
Ja tulisin niin mielelläni aina katselemaan töitäsi ja niihin myyjäisiin, jos vain en asuisi täällä satojen kilometrien päässä...
arleena: minustakin teksti oli pehmeää ja kaunista..tuon loppu surun oisin jättänyt itse pois..no, olkoon..
Yksinäinen susi:
Harmi vain tuo kilometrien etäisyys fyysisesti mutta muuten olemme ihan lähellä...sielumme lähtevät öisin tapailemaan toisiaan, samansieluisia!!
On ihanaa että siulla on tuollainen näyttely. =D
Noita syksyn värejä on mukava katsoa, ne ovat niin valoisia vaikka sataakin.
Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa Sinulle.
on jännää kun on oma näyttely...Toivon että kuvani ilahduttavat ihmisiä...kaks olen todennnäköisesti saanut myytyä...Aina on vaikea luopua"lapsistaan"..
No, ehkä täällä pikkukaupungissa...ja kun olen opettanut niin monta oppilastakin...
ihania ,syyspäiviä sulle!!!