Täällä pikkukaupungissa pääsee helposti paikalliseen lehteen...
(voit klikata suuremmaksi)
"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
Kommentit
Hyva sua! :)
Haaveilin juuri miten hauska olisi jos toimisit vaikka opettajani jossain veda-kurssilla, hih.. :)
Ja tulisin niin mielelläni aina katselemaan töitäsi ja niihin myyjäisiin, jos vain en asuisi täällä satojen kilometrien päässä...
arleena: minustakin teksti oli pehmeää ja kaunista..tuon loppu surun oisin jättänyt itse pois..no, olkoon..
Yksinäinen susi:
Harmi vain tuo kilometrien etäisyys fyysisesti mutta muuten olemme ihan lähellä...sielumme lähtevät öisin tapailemaan toisiaan, samansieluisia!!
On ihanaa että siulla on tuollainen näyttely. =D
Noita syksyn värejä on mukava katsoa, ne ovat niin valoisia vaikka sataakin.
Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa Sinulle.
on jännää kun on oma näyttely...Toivon että kuvani ilahduttavat ihmisiä...kaks olen todennnäköisesti saanut myytyä...Aina on vaikea luopua"lapsistaan"..
No, ehkä täällä pikkukaupungissa...ja kun olen opettanut niin monta oppilastakin...
ihania ,syyspäiviä sulle!!!