Siirry pääsisältöön

pallomasu...



En ollut leiponut pitkään aikaan pullamustikkapiirasta....
Valmiista kauramurotaikinasta kyllä useampiakin...
omenapiirakkaa myös...
Mutta tänään ihan ykskaks rupesi tekemään hirmusti mieli mustikkapiirakaa.

Nyt masu on ihan täynnä pullasta ja mustikkapiiraasta...kuin jumppapallo..
yhtä iso mut yhtä kova kuin jalkapallo...
Ihan kun en pystyisi kunnolla hengittämäänkään...

En voinut vastustaa, niin hyvää se oli.
Söin syntisen monta palaa ja lorautin välillä vaniljakiisseliä päälle.
Eikä auta yhtään, että olen aerobicannut , joogaillut oppilaitteni kanssa tänään.

Saa nähdä, millaisia kivoja painajaisia mahdankaan nähdä.

Tämä päivä on ollut moniulotteinen...

Sain onneksi ylkkärikokeet luovutettua pois...
Terveystiedon kakkoskurssin kirja on neljää sivua vaille käyty läpi..
Koeviikko alkaa torstaina...
Jo ajatus pienestä katkosta rentouttaa, pudottaa pois turhia kantamuksia...
Miten paljon pelkkä ajatus vaikuttaakaan joko avartaen tai sit sulkien...
huomaan sen aina kun jakso lähenee loppuaan...

Mikä ihanuus tässä lukionopettajan työssä onkaan tämä jaksotus...
Saa aina tavallaan lopettaa ja aloittaa uudelleen...
ja lisäksi kaikki lomatkin sulkevat ja aukaisevat omat ympyränsä..

Ei auta kun ympyriäisenä vyöryä sänkyyn...
onneks joka päivä ei ole pullapäivä!!!!

Kommentit

Alina sanoi…
joo mulle i sit yhtään sovi pullansyönti, tulen ihan kokonaan palloksi, en vain masusta. Mut tuttu tunne siis.
Yksinäinen susi sanoi…
Joo pulla on just sellanen et se tekee tosi isoks mahan. :D
Lukion opettajana olisi varmasti ihana olla.
RunoTalon Sari sanoi…
Mihin väliin tämän nyt sanoisin, että minusta kaikki nuo kasvokuvat mitä täällä blogissasi on ovat aivan valtavan puhuttelevia!
Kiitos Villiina, Yksinaäinen susi...
kotipulla maistuu tuoreena niin ihanalta..ihana on olo sen jälkeen, tosiaan masu pullottaa, ilmaa, turvotusta, mutta ei se poista nautintoa...

Runotalon Sari...kiitos sinulle..
sanoit ihan hyvään väliin...
Ilahdun kovin sanoistasi!!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö