"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv...
Kommentit
Kiitos jälleen kerran!
Seija
<3
Una: kiva kun tykkäät..
Kasselin kyyhky: Kiitos sinulle!
Uuna: Kiitos sinulle!!
Lastu: Niin , me voimme aina anoa...ja uskoa...
Arleena: Kiitos sinulle =)
Trina: voi sinua!! Kiitos sydämestäni...
Me itse koemme ja annamme merkityksen kaikelle...ja sinä annoit ison merkityksen kalenterin kakkoselle...olen hyvin iloinen!!
=)
Susupetal=) ja halaus
Runotalon Sari...Kiitos sinulle...postia on tulossa..=)
Sydäntä lämmittävä kalenterin luukku!