Siirry pääsisältöön

kehystän tämän arkeni sinulle..










Taidenäyttelymme lähestyy.
Olen kaivellut vanhoja kehyksiäni ja laitattanut niihin uudet paspit.
Saavat kelvata uusille kuville. Kehyksiin on jo mennyt viitisensataa euroa.
Kaikki esiintyvät tauluni alkavat pian olla valmiina.

Pääasiassa tauluni ovat sinisen maailmasta mutta värimaailman rikkojana on tuo ruskea sarja.
Tarina sulkeutuneesta, pelästyneestä tytöstä, josta kasvaa nainen, joka luovuttaa pelkonsa ja uskaltaa luottaa, uskaltaa elää..


Tilasin Vantaan antikvariaatista Ian McEvanin "Rannalla"-kirjan.
Lähetän sen exmiehelleni. Uskon, että hän lukee sen mielellään.
Haluaisin keskustella hänen kanssaan meidän vanhoista, kaukaisista yhteisistä ajoistamme ja hääyöstämme, joka minulle tuli hyvin vahvana mieleen, luettuani tuon kirjan.
Minäkään en silloin osannut, uskaltanut puhua niistä tärkeistä asioista, tunteista, haluista, jotka myllersivät sisälläni.
Nyt haluan puhua, uskallan puhua.
Uskon, että meidän hyvä ystävyys vain syvenee noiden avaamisien kautta.

Kommentit

sylvi sanoi…
Näin me kasvetaan joka päivä.
Toivon sinulle onnea näyttelyysi!!
Onnea myös ystävyyteen x miehesi kanssa.
Hyvää Loppiaista!
Jael sanoi…
Mielenkiintoista nähdä,miten taiteesi on muuttunut vuosien varrella! Paljon paljon onnea näyttelyyn,ja voi kun voisi tulla katsomaan sinne...
Ja miten hyvä,että olette hyviä ystäviä ex-miehesi kanssa tänään;minäkin olen..
Lastu sanoi…
Pelko on kuin vankila. Ja kun pelko poistuu, vapaus joka suuntaan koittaa.

Ystävyys on aina tavoiteltavaa. Ja ystävyys ex-miehen kanssa erityisesti.

Paljon onnea näyttelyyn. Taiteesi puhuttelee.
-Asta- sanoi…
Onnea näyttelyyn Hanne! ihailtavaa että ystävyys entiseen mieheesi on vahvistunut. Rakkaushan joka on joskus ollut ei koskaan häviä.
Itse en onnistunut ystävyyttä ylläpitämään, liian raastavaa. Anteeksiantoon olisi tarvittu enemmän aikaa.
sylvi:
Kiitos Sylvi!
Aina kun olemme rakkaudellisia, emme tee mitään väärin..

Yaelian:
Olemme olleet melkein avioerostamme asti ystäviä. Ensimmäinen vuosi oli vaikein..Mutta sitten pehmennystä ja anteeksiantoa tapahtui..
lapsillehan tuo on niin tärkeää, että äiti ja isä osaavat olla ystäviä..

Lastu:
Pelko on meihin useampaan tehnyt joskus pesän, silloin , kun me emme pystyneet puolustautumaan..
Onneksi aikuisena voi luopua turhista peloista ja vain luottaa..

Valokin värssyjä:
Kiitos. vielä on parisen viikkoa ja muutama päivä aikaa...
Olemme olleet exäni kanssa jo kauan ystäviä. Ymmärrys ja anteeksianto kasvaa vanhenemisen myötä koko ajan...
Ajattelin myös itseäni, että vapautan jotain, puhumalla vanhoja kipuja...
vaikka vanhaan ei tarvitse mennä uudestaan..=)

Hannele:
Kuinka isoksi sitä voikaan kasvaa??

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistyttö