Joku kaihertaa sisälläni.
Vaikea on äitinä olla huolta kantamatta. Haluaisin luottaa.
Kuin pienet tuntosarvet päässäni kuulostelisivat koko ajan , onko kaikki hyvin.
Kaikki lähtee omista tulkinnoistani, tunteistani, elämänkokemuksistani.
Niitä en halua tupuuttaa.
Joskus löydän itseni ajattelemasta:
tässäkö tämä kaikki...
En halua karata. Tulkoon kaikki, olen valmiina.
En vain tiedä aina, mitä teen sen kanssa.
Menen kolaamaan lunta, siinä on hyvä olla.
Kommentit
Muista Gibrania: "Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Voitte hoivata heidän ruumistaan vaan ette heidän sielujaan. Te olette jousia joista lapsenne singotaan elävinä nuolina. Te olette jousia josta lapsenne singotaan elävinä nuolina. Taivu Jousimiehen käsissä ilomielin."
Juuri lähdössä Merin kanssa kaupungille ja huomenna nuoret tulevat meille syömään ennen kuin palaavat Hesaan.
Mukavaa viikonlppua, Hanne!
Ilojen myötä nämä masentavat hetket unohtuvat.
Äitiys on elämänmittainen huolikoulu.
Valkoista viikonloppua, HAnne!
Oikein lämpöinen halaus sinulle
marialta
ps.Lumi saisi jo vähän hellittää:D
Kaikki muu on turhaa paitsi puutarhanhoito..
täälläpäin purjehtiminen..=)
Tuo Gibranin viisaus lapsistamme on niin kauniisti, lämpimästi sanottu..
Kuljen vierellä, mutte ota toisen taakkaa itselleni kantaakseni..
vaikka tiedän, että olen tenhyt juuri niin hyvin kuin niissä tilanteissa silloin joskus , lasten ollessa pieninä, olen tehnyt ja haluan olla itselleni armelias, antaa anteeksi...silti joskus piipahdan ajatuksillani siellä ja ...
arleena:
Me teemme joka hetki oikein ja väärin, kaikki on kuitenkin tässä hetkessä hyvin..jokainen tekomme , ajatuksemme johtaa seuraamuksinn.. Luonnossa valloitsee syyn ja seuraamuksen laki, myös rakkauden laki..
Yaelian:
Lumenluoti on ihanaa..
ja nyt on nuoskaa, suojasää..
voisi tehdä ihania lumiolemtoja, linnoja, ukkoja..
tinttarus:
äitiydessä olemme yhteydessä kultaisin ohuin yhteysin lapsiimme koko elämämme ajan..
Ensimmäisenä he tulevat iltarukouksiimme, siunauksiimme..
Kiitos sinulle sanoistasi..
Maria:
kiitos halauksestasi, lähetän takaisin..
Tänään on täällä suojaa, nuoskaa ja lumi on häipynyt melkein puoleen, mutta ei enää ole ohutta, kepeää..kun tulee pakkasta, saamme ihanan hankikelin, jossa hiihdellä...
ihanaa alkavaa viikkoa sinulle..
Minulta otti lujille lakata huolehtimasta ja luulen, että tämä kiivastahtinen bloggaaminen oli mun pelastusrengas. Olihan Merillä ennen tätä nykyistä auvoa yksi rankka ja iso draama, johon luulin likan kaatuvan...ja sitä ennen lapsena ne maailman kaikki allergiat. Nyt kattamassa pöytää. Meri tulee anytime...
Purjehduksen opettaja olisi Raumalla...
tässäkö tämä kaikki...
Minä en enään juuri oikein muuta ajattelekaan.. vaikka kaikki on periaatteessa mahdollista; aika vähän kuitenkin oikeasti on..