Tyttäreni rakas gordoninsetteri Jarvis, melkein 13 v, nukkui tänään pois.
Suuri suru. Hän oli minullekin niin rakas.
Pilkku antaa laitaa itselleen vaikka raidallisen kaulahuivin. Emme kuitenkaan huolineet sitä lenkille. Ihanaa, kun tassut eivät ole kurassa. Voin pian vaihtaa lattialle valkoisen maton. Illalla luokseni tulevat IOK-ystäväni. Pilkku on innoissaan uusista ihmisistä. Ovatko ihmiset hänestä ja märistä pusuistaan? Nautin tästä pitkästä Joululomastani. Kuinka osaankaan palata arkeen. Olen kiitollinen elämälle.
Kommentit
Hyvää syksyn jatkoa Sinulle ja Pilkulle.
Jaksamista ja valoa marraskuun askeliin ♥
Lemmikistä on tosi raskasta luopua.
Vuodatan kyyneliä kanssanne.
Minulla kännykän taustakuvana vuosi sitten poisnukkuneen koirulaisemme kuva. Rakkaus säilyy muistoissa.
Voimia jaksaa tämän yli. Teille molemmille♥
Miten kaunis mutta hauras elämä voikaan olla. Muistot säilyvät.
Kaikki me olemme joutuneet luopumaan elämässämme rakkaista ihmisistä mahdollisesti, eläimistä, terveydestämme tai lähimmäisen terveys on koskettanut.
Elämä tuo arvaamattomasti synkkiäkin, raskaita asioita, tapahtumia meille kaikille joskus.
Kuinka jaksaa eteenpäin?
Surun kautta valoon ja isompaan ymmärrykseen,rakkaudellisuuteen, empatiaan ja anteeksiantoon kaikille ja kaikelle.
Mikään täällä maailmassa ei ole loputonta. Oppikaamme elämään tässä hetkessä kiitollisina, rakkaudellisina, läsnäolevina niille ihanuuksille, joita meillä on.
Tiedän, miten raskasta se voi olla, olen ite menettänyt kaksi tosi rakasta koiraa, ja suru heistä oli todella syvää ja raskasta kantaa!
Ninkuin myös mulla on ollut kaneja, ja tyttären marsu ja hamsteri.
Heidänkin menettäminen on ollut yhtä raskasta...heistä vaan tulee kuin perhenjäseniä, kun siinä elämäänsä viettävät meidän kanssamme yhdessä.Jokaista olen surrut ja ikävöinyt hirveästi!
Tyttärelle myös voimia!
kiitos harakka ♥