"Jokaisella täällä on aivan ainutlaatuinen kohtalonsa.
Jokaisella täällä on jotain sellaista tehtävää, johon kukaan muu ei pystyisi.
Ihminen löytää omasta sisimmästään sen näkymättömän välttämättömyyden, jonka vuoksi hän on täällä. Kun hän alkaa oivaltaa tämän, hänen lahjansa ja lahjakkuutensa heräävät henkiin. Hänen sydämenlyöntinsä tihenee ja kiihkeä elämänhalu käynnistää jälleen hänen luovuutensa.
Jos ihminen osaa havahduttaa tämän kohtalon tiedon itsestään, hän löytää elämänsä rytmin. Jollei tunnista mahdollisuuksiaan ja lahjojaan, jos kieltäytyy kutsumuksesta tyytyen keskinkertaisuuteen, niin tuo rytmi katoaa, elämästä tulee uuvuttavan harkittua ja sanomattoman kaavamaista."-kelttiläistä viisautta
Kun olen lukenut blogiystävien postauksia,uskallan "väittää" heistä osa on löytänyt oman rytminsä ja oivaltanut oman tehtävänsä ja polkunsa...
ja he välittävät sanojensa tai kuviensa välityksellä, ainakin minulle sellaista lohdullista, sanoisin jopa pyhää, kosketusta...
ja olen niin kiitollinen..
"Rytmi on tasapainon ja yhteenkuuluvuuden ehdoton edellytys.
Kaikki elämä lähti alkujaan valtamerestä; jokainen meistä on peräisin kohdun vesistä; vuoroveden vaihtelu elää meissä hengityksemme vuorotteluna."-kelttil.
Hengitys...henki minussa..
kuinka suurenmoista on vain keskittyä tuohon omaan ikiaikaiseen rytmiin.
Hengitän sisään ja otan maailmalta...hengitän ulos ja annan maailmalle...
"Kun ihminen elää samassa rytmissä luontonsa kanssa, mikään ei voi vahingoittaa häntä. Kaitselmus on hänen yllään; hänestä huolehditaan ja hänet luotsataan uusien näkymien äärelle."-K.V.
Kommentit
kiitos!
Uskon, että jokainen meistä on ainutlaatuinen Luojan kädenjälki, siveltimen veto. Liian usein katsomme itsestämme ulos, hypähdämme kiivaaseen arkeen ympärillämme, joka on täynnä täytymisiä ja velvoitteita, valmiita malleja mukaeltaviksi, samaistuttaviksi. Oma sisin jää kulkemisemme kynnykseksi, jonka yli astumme ilman seisahtumista.
Kun tekee tutkimusmatkaa itseensä löytäen oman kirkkautensa, kykenee tuikuttamaan positiivista energiaa ympärilleen, saamaan itselleen VIRTAUSTA ELÄMÄÄN ja samalla auttamaan läheistensä purtta elämän virrassa eteenpäin.
Kiitos Hanne. Täältä saan pohdittavaa ja mutusteltavaa aatoksiini. Sinusta loistaa pyyteetön valo, se kumpuaa sanoistasi ja hehkuu kuvissasi!!
Siksi etsin sanoja syvältä, läheltä mutta niin kaukaa...
Nana: Aina kun kirjaoitan sinulle tai luen sanojasi, ekaks nousee kuva sun ihanista, vilpittömistä koiristasi kuvana mieleeneeni-Anteeksi..
Pilviharso:
Voi kiitos sinulle..Itse te olette niitä ihanuuksia!!!
Taru: Sen huomaa kyllä milloin ei kuuntele omaa rytmiään, myötäilee liikaa toisia...silloin ei pystyu oikeasti antamaan sitä valoa, josta tinttarus kirjoitti alempana ihanasti..
tinttarus, tinttarus...
juuri sinua minä halajan lukea ja kuunnella..
sinussa on se valo ja pyhän kosketus...
Sinä annat valoa, voimaa ja kirkastat silmät kuuntelemaan ja korvat näkemään...sen oman , mikä meissä on ikuista, palvaa, hehkuvaa..
Rita:
Luonto on kauneimmillaan talvisessaan ...noita pitsiryöppyjä riippuu metsissä...
Niin kaunista ja puhdasta ja hiljaista...
Kelttiläiset sanat ovat hurjan syvästi ajateltuja. Aina tulee pieniä oivalluksia kun käy niitä täällä lukemassa ^^
Viisaita ajatuksia. Vien mukanani ja toivottavasti pystyn antamaan jotain tilalle :-)
Totta, että elämäntilanteista riippuen, on joskus mahdotontakin kulkea aina omaa rytmiään...
kun on pienet lapset, perhe, puoliso, siinä on aina sovittelemista...
mutta vaikka sit harvoinkin saavuttaa sen oman tilansa ja oman rytminsä, on hienoa ja se kaikki laajenee..
uunas: sinä annat niin paljon joka hetki!!!kiitos sinulle!!halaus!!
Annie: Mutta sulla on aarteet ympärilläsi!!!