Kädet ovat kauniit. Käsi on mielen näkyvä ilmaisu. Käsillään ihminen kurottautuu koskettamaan maailmaa. Ihmiskosketuksessa käsi tavoittaa Toisen kädet, kasvot, tai kehon. kosketus tekee läsnäolosta todellisen. Kosketus vie meidät lähelle toisen maailmaa.
Nykyään tunnustetaan, että jokainen lapsi kaipaa kosketusta. Myös aikuinen. Kosketuksen avulla viestitetään yhteenkuuluvuutta, hellyyttä ja lämpöä, jotka vahvistavat lapsen itseluottamusta, itsetuntoa ja itsevarmuutta. Myös kehon raja ikäänkuin piirtyy olemaan. Olen elossa, olen tässä. Kosketuksella on suuri voima. Kosketuksen kieli on itsessään oma kielensä. Kosketus on myös syvällistä , tarkkaa ja sellaisenaan todellisen muistin huipentuma.
On ihmeellistä, miten erillaisesti eri ihmiset koskettavat toisiaan. Jonkun kosketus on kuin herkintä taidetta, pehmeää , kaunista, läsnäolevaa...toiset vain "hivelevät" ilman henkeä...
On ihmisiä, lapsia, aikuisia, jotka eivät saa kosketusta tai kosketus on loukkaavaa, satuttavaa...
Itse olen ollut yksin, mutten yksinäisenä vuoden verran. Joskus kaipaan, etenkin illan pimeydessä, että joku piirtelisi herkästi selkääni, tulisi niin lähelle, että hengityksemme yhtyisivät...
Voimme saada ihanaa, syvällistä kosketusta myös liikutuksen kautta. Musiikki, sanat, kuvat, luonto,liike, tarinat, hetkelliset pienet havahtumiset koskettavat meidän yksilöllisyytemme ytimeen, sisimpään itsessämme, havahduttaen herkkyytemme, haurautemme..ja aistimme niin voimallisesti elävyytemme..läsnäolomme...ikäänkuin olisimme enemmän auki, kuiskaamassa, huutamassa elämälle : kosketa minua!
"Kosketus antaa kaikkein eniten vihiä kohtaamisen, havahtumisen ja yhteenkuulumisen arvoituksessa. Se liittyy kätkettynä jokaiseen suhteeseen ja kanssakäymisen muotoon. Kosketuksen energia, lämpö ja houkutus ovat viime kädessä peräisin jumalallisesta. Pyhä henki ja Jumalan hurja ja intohimoinen puoli-konkreettinen henki, jonka kosketus ympäröi ihmisen vieden hänet lähemmäs itseään ja muita. Pyhä henki tekee välimatkasta viehkeän ja nivoo ihmiset sen kautta yhteen.
Pyhä Augustus sanoi kerran aikanaan Jumalasta näin: "Sinä olet minulle läheisempi kuin mitä minä olen itselleni". Jumalan välittömyys, Pyhä Henki, koskettaa ihmisen sielua ja kutoo hellävaroen suunnitelman hänen päiviensä varalle. "-Kelttiläistä viisautta,Anam cara.
Nykyään tunnustetaan, että jokainen lapsi kaipaa kosketusta. Myös aikuinen. Kosketuksen avulla viestitetään yhteenkuuluvuutta, hellyyttä ja lämpöä, jotka vahvistavat lapsen itseluottamusta, itsetuntoa ja itsevarmuutta. Myös kehon raja ikäänkuin piirtyy olemaan. Olen elossa, olen tässä. Kosketuksella on suuri voima. Kosketuksen kieli on itsessään oma kielensä. Kosketus on myös syvällistä , tarkkaa ja sellaisenaan todellisen muistin huipentuma.
On ihmeellistä, miten erillaisesti eri ihmiset koskettavat toisiaan. Jonkun kosketus on kuin herkintä taidetta, pehmeää , kaunista, läsnäolevaa...toiset vain "hivelevät" ilman henkeä...
On ihmisiä, lapsia, aikuisia, jotka eivät saa kosketusta tai kosketus on loukkaavaa, satuttavaa...
Itse olen ollut yksin, mutten yksinäisenä vuoden verran. Joskus kaipaan, etenkin illan pimeydessä, että joku piirtelisi herkästi selkääni, tulisi niin lähelle, että hengityksemme yhtyisivät...
Voimme saada ihanaa, syvällistä kosketusta myös liikutuksen kautta. Musiikki, sanat, kuvat, luonto,liike, tarinat, hetkelliset pienet havahtumiset koskettavat meidän yksilöllisyytemme ytimeen, sisimpään itsessämme, havahduttaen herkkyytemme, haurautemme..ja aistimme niin voimallisesti elävyytemme..läsnäolomme...ikäänkuin olisimme enemmän auki, kuiskaamassa, huutamassa elämälle : kosketa minua!
"Kosketus antaa kaikkein eniten vihiä kohtaamisen, havahtumisen ja yhteenkuulumisen arvoituksessa. Se liittyy kätkettynä jokaiseen suhteeseen ja kanssakäymisen muotoon. Kosketuksen energia, lämpö ja houkutus ovat viime kädessä peräisin jumalallisesta. Pyhä henki ja Jumalan hurja ja intohimoinen puoli-konkreettinen henki, jonka kosketus ympäröi ihmisen vieden hänet lähemmäs itseään ja muita. Pyhä henki tekee välimatkasta viehkeän ja nivoo ihmiset sen kautta yhteen.
Pyhä Augustus sanoi kerran aikanaan Jumalasta näin: "Sinä olet minulle läheisempi kuin mitä minä olen itselleni". Jumalan välittömyys, Pyhä Henki, koskettaa ihmisen sielua ja kutoo hellävaroen suunnitelman hänen päiviensä varalle. "-Kelttiläistä viisautta,Anam cara.
Kommentit